Immikkoortoq 7/8

Sammisaq A: Naleqquttumik periaasissaq: Akuttunngitsumik angajoq-qaanik oqaloqateqartar-neq

Sammereerpagut periarfissat taper-sersuinissamut meeqqanik aamma inuusuttuaqqanik, taakkua ineriar-tortitsinerini pitsaasumik tunngavi-limik imminnut paasisarnerminnik. Kisianni inuunermi aqqutissartik nassaarisinnaassanngilaat inersima-sortatik suleqatigiinngippata oqa-loqatigiinneq aqqutigalugu, inuusut-tuaqqap nammineq piumasaqaatit taamaattut assigisaat misigisinnaa-niassammagit.

Ilisimatusarnerup tamarmiusup tik-kuarpaa akuttunngitsumik oqaloqa-teqartarneq meeqqat inissinneqar-simasut angajoqqaavinik, siuarsaa-suusartoq meeqqat inuusuttuaqqa-llu taakkua ineriartorneranni, aammalu atuarnerminnik naammas-sinnissinnaaneranni.

Ileqquliussaasimanngilaq naak tamanna pingaarluinnartuusoq inuu-suttut ineriartornerannut. Assersuu-tigalugu nunaqarfimmioq anaanaq oqaluttuarpoq: ”Meeraqarpunga ta-llimanik tamarmik skolehjem-imi na-jugaqarsimasunik, taakkualu tusar-figinngisaannarsimavakka, aamma atuarfimmi qanoq ingerlanerat pillugu, angusaat – karakterii – pillu-git, imaluunniit allaatigut pitsaanngi-tsunik aqqusaagaqartarsimanersut pillugit. Aamma meeqqat namminneq angerlaraangamik oqaluttuanngi-saannarput”.

Suliaq taanna pitsaasumik tunngavi-limmik imminut paasisarnermik, tunngaveqarpoq aaqqissuussinernik angajoqqaanik oqaloqateqartarner-mik akuttoqatigiissaagaasumik angajoqaat paasilluarneqarfigi-saannik akuerineqarfigisaannillu, ilutigisaanillu paaseqatigiissutigi-neqarluni meeqqamik inissiisimaner-mut tunngaviusut, atuartitaaneq aammalu immaqa skolehjemmimi najugaqartitsineq.

Amerlasuutigut tamanna aallaq-qaammut ajornakusoorsinnaavoq, kisiannili oqaloqatigiinnerit, oqara-suaatikkut oqaloqatigiittarnerit, SMS-it aamma mail-it piffissani aalajangersimasuni aqqutissiuussi-sinnaapput paaseqatigiikkiartuaar-nissamut ataqqeqatigiilernissamullu, taamalu meeqqap imaluunniit inuu-suttuaqqap paaseqatigiinnermik misigisaqarfigisaanik, kulturillu assi-giinngitsut marluk akornanni mattussaasutut misigiffiginngisaa-nik. Tamanna qanoq aaqqissuussi-nikkut pitsaanerpaanik ingerlanne-qarsinnaava?

Meeqqap imaluunniit inuusuttuaq-qap aalajangersimasumik attavigi-sartagaa sapaatip akuneri tamaasa ullulluunniit 14-ikkaartumik 10 – 20 minutsit missaanni oqarasuaatikkut attaveqartassaaq angajoqqaanut. Inuusuttuaraq sapinngisamik tusar-taatikkut malinnaasinnaassaaq, ima-luunniit oqaloqatigiissimaneq pillu-gu kinguninngua paasitinneqartar-luni. Oqaloqatigiinnerillu sioqqullu-git attaveqaataasoq inuk aamma ilin-niartitsisoq atuarfimmi qanoq inger-lasoqarnersoq pillugu oqaloqatigee-reersimasassapput.

Oqaloqatigiinneq imaqartarpoq:

1. Angajoqqaat qanoq innersut, suullu tusarusunneraat?
2. Atuartut angerlarsimaffianni – skolehjem-imi imaluunniit ingerlatsivimmi qanoq ingerlasoqarnersoq.
3. Meeqqap / inuusuttuaqqap ulluinnarni suut aallutarinerai.
4. Atuarfimmi qanoq ingerlasoqarnersoq (atugarissaarneq aamma ilikkagassatigut ineriartorneq, tama-tumani aamma karakterit, soraarummeernermi angusat, ilinniartitsisullu naliliineri).
5. Ajornartorsiutaasinnaasut aaqqinneqartariaqartut.

SULERIAASISSAMUT ISUMALIUTIT: ANGAJOQQAANIK SULEQATEQARNEQ

• Allaguk siunnersuut akuttunngi-tsumik angajoqqaanik oqaloqa-teqartarnissamut attaveqarner-mullu (Nuummi skolehjemme-mi asser-suutigalugu nalinginnaasuuvoq sulisut angajoqqaanut pinga-sunngornikkut oqarasuaatikkut attaveqartarnerat).

Inuusuttuaqqanik ikiorsiisarneq tunu-liaquttaminnik paasinninnissaannut, aamma inersimasut qanoq ittunik naatsorsuutigisaqarnersut – Ingerlatassanut siunnersuutit

SAMMISAQ B: OQALOQATIGIINNEQ PILLUGU “KISSAATEQARNEQ SAPIS-SANAGU – AAMMA ISUMASSUISIN-NAASSUSEQ – ASSIGIINNGILLUIN-NARTUUPPUT”

Isiginnaalaartigu oqaloqateqarneq unammillernartoq, – inuusuttuaqqa-mik oqaloqateqarneq, angajoqqaa-qartumik meeraanerminni nammin-neq aamma naammattumik isumas-sorneqarsimanngitsunik. Sulisuusoq proffessionel-iusoq angajoqqaanut inuunerminni namminneq aamma sumiginnarneqarsimasunut ataqqin-nittariaqarpoq, taakkua namminneq inuunerminni, oqaloqatigiinneq imaassinnaammat:

“Qularinngilluinnarpara illit angajoq-qaavit KISSAATIGIUARSIMAGAAT ajun-nginnerpaamik isumaginissat. Ajoraluartumilli angajoqqaat tamar-mik taamatut PERIARFISSAQAN-NGILLAT, meeqqaminut asanninner-mik naammattumik isumaginnilluar-nermillu tunniussiumallutik. Naallu asagaluaqalutit nalunngilat angajoq-qaatit inuunerminni annertuunik ajornartorsiuteqartut (tassani illit assersuuteqarsinnaavutit meeqqap ilisarisinnaasaanik, assersuutigalugu: ”Illit anaanat imigassartortalerpoq suli meeraalluni, maannalu unitsinneq sapi-leqqallugu, naak unitsikkusukkaluar-lugu”). Taamaattumik akisussaassuse-qarluartumik iliorsimapput. Aalaja-ngersimagamik assut nalunartumik iliorniarlutik: Uagut qinnuigisimavaa-tigut illit isumageqqullutit, pitsaasu-mik! Immaqa toqqaanartumik taama-tut oqanngikkaluarput, kisianni ajor-nartorsiutiminnik takutitsinermikkut oqaluttuarnermikkullu qinnutigivaat illit ikioqqullutit ismageqqullutillu, – kisianni tamanna toqqaannartumik oqaatigissallugu assut nalunarsimavoq. Angajoqqaatit ilinnut pitsaanerpaamik iliorniarsimapput. Naallu ilaanni isu-malullutillu ajorisaraluarluta utertik-kusullutillu, nalunngilarput tamanna isumaqartoq ilinnik nuannarinnittuu-sut, assullu ajornakusortuusoq allanut isumagitissallutit. Ilinnut takutikku-suppaat utertikkusukkamitsit isuma-gerusukkamitsit, kisiannili iluminni ilorlerpaami nalunagu tamanna ajor-nakusoorpallaartoq. Uumiginngilagut, utertikkusummatsit imaluunniit uumi-galuta akerartortarmatigut. Ikiorniar-saraagut akuerissagaat eqqortumik aalajangersimanertik, qinnuigigamisi-gut isumageqqullutit.”

SAMMISAQ C: OQALOQATEQARNEQ “ANGAJOQQAAQARLUTILLU UAGUT AAMMA ILAGAATSIGUT – ILUATI-TSISIMAQAATIT!”

Nammineq qanoq inissisimanerup paasinissaanut ikiuunniarnermi nassuiaat una inissaqartitsivoq aqqutissamut akerleriinnertaqanngi-tsumut sulisut aamma angajoqqaat akornanni:

“Nalunngiliuk angajoqqaaqaravit illit pitsaasumik inuuneqarnissannik kissaateqartunik, uagullu aamma ilagigatsigut aamma pitsaasumik inuuneqarnissannik kissaateqartut. Taanna, aappaata ilinnut iliuuserisinnaanngisai aappaata iliuuserisinnaavai. Ilaannikkullu isumaqatigiinngissimagutta imaaginnartarpoq ilungersortugut ilinnut pitsaanerpaaq anguniarlugu. Angajoqqaavit asaqaatsit, kissaatigalugulu nunaqarfimminnut angerlarnissat. Tamanna paasilluarsinnaavarput. Kisiannili aamma nalunngilarput 9. Klassimi atuarnerminnik naammassisaqartartut angusaqarluarnerusartut, – taakkua meeraat aamma angusaqarluarnerusarput. Taamaattumik maanna sulissutigaarput angajoqqaanik oqaloqateqarnerput, inersimasut tamarmik isumaqatigiinnerat misiginiassagakku, ilinnut pitsaanerpaaq angujumallugu!”

SAMMISAQ D: KATERSORLUGIT “TUNULIAQUTAASUT AMERLASUUT KATITSIGASSAMI” IMMINUT PAASINISSAMUT ATAATSIMOORTUMUT.

Meeqqanut inuusuttuaranngorneq sioqqullugu aamma inuusuttuaqqanut.

Ingerlatsineq taanna meeqqat 10-11-nik ukiulinniit qummut ingerlanneqarsinnaavoq

Ingerlatsineq taanna ilisaritinneqar-sinnaavoq imatut: ”ajunngitsut tamaasa allat ilinnut tunniussimasaat nas-saarissavagut – eqqaamasatit aamma maanna ilagisatit. Aamma allat pigin-naaneri ajunngitsut tamaasa aamma illit piginnaanerilersimasatit ajunngitsut!”.

Siullermik meeraq / inuusuttuaraq qinnuigissavarsi (imaluunniit ikiuu-teqqussavarsi) titartaaqqullugu – titartaanermi ikiuuteqqullugu: ”Inuit nalunngisatit tamaasa ilinnik isuma-ginnittartut, imaluunniit isumagin-ninnikuusut”. Inuit ataasiakkaat ta-marmik imaluunniit gruppi nammin-neq pappialaateqassapput nammin-nerlu immikkut qalipaateqarlutik.

Pappialaqarsinnaavoq ataakkut aanaallu ilaaffigisaannik, ataaseq angajoqqaanik, uagutsinni sanilitsinnik, qatanngutsinik, ingerlatsivimmi sulisunik sulisuusimasunillu, meeqqat allat inuusuttuaqqalluunniit najugaqartut, qimmeq imaluunniit uumasuut alla attavigisartagaq, sanilit, meeqqat allat aamma atuarfimmi inuusuttuaqqat.
Meeraq ikioruk / inuusuttuaraq ikioruk titartaanerani, malinnaaffi-gineqarsinnaasunit amerlanerunngi-tsunik titartagartalimmik, piffissarlu atortariaqagak atorsiuk.

Qineruk inukkaartumik imaluunniit inoqutigiikkaartumik apeqqutit tulliuttut ilaat, meeqqamullu apeqqutigalugit. Meeraq / inuusuttuaraq qinnuigiuk oqaatsimik ataatsimik ili-sarnaammilluunniit akissutissamik toqqaaqqullugu. Sunaagaluarpaluunniit akissutaavoq: oqaaseq ilisarnaalluunniit allaguk inuit ataasiakkaat ataannut.

• “Eqqaamasatit pitsaanerpaat inummut tassunga suuppat (imaluunniit inunnut taakkununnga)?” (oqaatsit / ilisarnaatit allakkit)
• “Suut inummi tassani pitsaanerpaappat”? (nutsat kusanartut, nipaa, asanninnera, nukittunera il.il.)
• “Suut iliuutsit pitsaanerpaat inuup taassuma illit peqatigalutit iliuuserisarnikuuvai?”(meerartaarigamisit, inunngornerit eqqaamagamiuk il.il.)
• “Inummi tassani suut ilinnik illartitsiler-tarpat? Suut inummi tassani quujanarnerpaappat?” (Assersuutigalugu oqaloriaasia, pisuttarnera, piumasaan-narmik oqaluttarnera, ileqqupilui il.il.)
• “Suut inummut taassuminnga tunissuti-siarinikuuvigit nuannarinerpaasatit?” (sapiinneq, nukittuneq, allanik isumassuisuuneq, qasujaanneq, peqqis-susia, nujai 

KATITSERTAKKAMIK INAARSAANEQ “UANGA KINAAVUNGA?”

Tullia tassa pappialamik angisuumik tigu-seriarluni (assersuutigalugu flipover-imut pappialanik) meerarlu / inuusuttuararlu qinnuigalugu titartaaqqullugu (imaluun-niit titartaanermi ikiuuteqqullugu) nam-mineq tarraminik angisoorujussuarmik. Ajornanngippat inuusuttuaqqap angeqa-taanik. Meeraq / inuusuttuaraq qinnuigi-uk nammineq atini imaluunniit ilisarnaa-tini allassagaa tarrap qulaani aamma oqassasorlu:

“Maanna misilillugu paasiniassavarput kinaanersutit! Uagut tassaavugut allat tunniussimasaat. Umiarsuarsuaq assartuut assigaarput, katersuisartut ajunngitsunik tamanik inuit tunniussimasaannik, illo-qarfinnit aamma nunaqarfinnit amerla-suuniit. Ajunngitsorpassuit misigisimasatit illinnut ilaalersimapput! Takuneqarsin-naavoq taakkua tamarmik ajunngitsor-passuarnik tunisimagaatsit! Inuppassuit inuuninniipput, taamaattumillu katitser-tagaq annertussaaq maanna suliassar-put!”

Taava pappialarsuaq siulleq inuttalik imaluunniit gruppimik imalik aammalu pitsaassutsinik imalik tigussavarsi. Meeqqap / inuusuttuaqqap maanna oqaatsit aamma sympolit ilisarnaatit qiortassavai tape-millu nammineq assimut / tarramut nipititsissallugit. Meeqqap / inuusuttuaqqap gruppit imaluunniit inuit tamaasa timip suatungaanut inigisassaannut nipititsis-savai. Inuk imaluunniit gruppi assersuu-tigalugu oqaatsimik / ilisarnaammik asanninneq pillugu ilaqarpat, uummatip nalaanut taanna nipitsinneqassaaq, tusarnaarullu siutit nalaannut il.il.

Ikiuussinnaavusi immikkoortukkaat naleqqussarnerinut, timimi imminnullu naleqquttunngortillugit. Oqaaseqarfigi-sinnaavasi. Assersuutigalugu: ”Uagut – perorsaasut – sumi inissisimassangatsip-pisigut, sumilu ilaquttatit issappat? Im-maqa sulisuusut qioqqilaarutsigit anga-joqqaatit angeqqatigilissagaluarpaat?” Taamatut iliornissigut ikiuussinnaavusi angajoqqaanik paasinninneq pingaarute-qartumik proffessionel-iusumik sullissi-sut isumassuisutut naleqqussarsinnaap-put.

Imminnut naleqqussagassat assigiinngi-tsut tamaasa imminnut naleqqussarne-qareerpata sammisami aallutilersinnaa-varsi “uangami kinaavunga”:

“Maanna takusinnaalerpat suut tamarmik naleqquttuusut illit kinaaninnut! Illit tassa Malik, illit quiajartarputit, ilakkuminar-tuuvutit, nalunngilat qanoq eqitaariso-qartarnersoq (imaluunniit ilisarnaatit oqaatsillu qanoq oqaraluarnersut). Illit tassa ajunngitsut tamakkua tamarmik, inuit allat ilinnut tunniussimasaat, tamak-kualu tamarmik illiuninnut ilaalersimap-put! Illit tassa inuk imaannaanngitsoq.”

Tamatumalu kingorna titartagaq taanna inigisaanut, ataatsimoortarfimmut inimut, klassimut, imaluunniit sumiiffimmut allamut ullut tamaasa ilissi takusakkas-sinnut nivinngarsinnaavarsi, uterfigisar-sinnaallusiullu ulluni meeqqap inuusuttu-aqqalluunniit oqimaatsorsiorfigisagaani. Paasinarsiumaarporlu iluarsisas-saqartassasoq pisariaqartunik, tamannalu oqaloqatigeeqqinnissanut aqqutissiuus-sisassaaq. 

Meeqqanit / inuusuttuaqqanut tamanut suliassaq taanna naammassereerussiuk, gruppimi assigingusumik ingerlatsisin-naavusi. Tamatuma ikiorsinnaavai immin-nut inissisimanerminullu paasinerunissaat: Agguaasinnaapput, sanilliussinnaapput, imminnullu tunngasunik, aappallu piinik oqaluttuassartaannik inissisimaneran-nillu oqaasisaqarsinnaallutik.

SAMMISAQ E: INUUSUTTUARAQ IKIORUK KINNASSUTSIMINUT OQALUTTUAMIK PILERSITSI-NERANIK

Inuusuttuaqqat kaammattorsin-naavasi – namminneq mobil-iminnik assiliissumminnilluunniit filmiliornissaannik nammineq inuillu imminnut pingaaruteqartut pillugit, qanoq misigisimanarner-soq angajoqqaaqarluni aammalu proffessionel-iusunik isumassui-soqarluni, assigiinngitsunik kissaa-teqartunik naatsorsuutigisaqartu-nillu imminnut, eqqarsaatiminnut aamma sinnattuminnut, siunissami sorusunnerminnut tunngasuni–. Inuusuttuaqqat video-mik atuineq sungiusimanngippassuk sammisaq pillugu allassinnaapput. Aamma kaammattorsinnaavasi vedio-nik imminnut, ilaquttaminnut, atuar-fimmi allanulluunniit takutitsi-sarnissaannik. Nersualaartarsigit inuusukkaluaqalutik misilittagaqar-nerat pillugu.

Taakkua imaluunniit ilissimi nam-mineq siunnersuutisi ataasiakkaa-nut suliassanngortissinnaavasi, kisiannili sunniuteqarnerpaasar-poq inuusuttuaqqat akuttunngitsu-mik gruppini suliniuteqartsittarus-sigit inuusuttuaraanermut tunnga-suni. Aamma ikiorsinnaavasi isigin-naagassiortillugit, imaluunniit nipi-lersuutinik pisunut naleqquttunik nassaarniartarnerannik. Siusinne-rusukkut atuartuusimasut avataa-niittut qaaqqusinnaavasi oqallitsi-llugillu atuartuuneq qanoq inner-soq, angerlarsimaffiup avataani inissinneqarsimaneq qanoq innersoq pillugit. Oqaluttuarsin-naapput namminneq qanoq aqqu-tissamik nassaarsimanerlutik.

INGERLATSINERIT TAAMAATTUT SIUNERTAAT

Ingerlatsinerit taamaattut siuner-taat assigiipput: inuusuttunngua-nut takutissallugu Ilissi taakkua suminngaaneernerinik akuerisima-gisi, ammaffigigissilu oqoqatigissa-llusigit suminngaaneerneri pillugit, aamma ajornartorsiutit kinaassu-tsip nassaariniartarneranut atasut eqqarsaatigalugit, inersimasut taak-kualu qanoq isumalluarnerat eq-qarsaatigalugu. Taamaaliornissigut inuusuttuaqqat tapersersussavasi ingerlaatsimi taakkua nammineri-saminnik ajunngitsumillu siunis-sami kinaassuseqalerniarneranni. Sammisaq taanna akuttunngitsumik ingerlanneqartariaqarpoq, ulluinnarnilu oqallisigineqartar-luni.