Select Page

Ataatsimiinneq 2/10

Qupperneq 2/4: Attaveqariaatsimut tunngatillugu ilisimasat aamma attuumassuteqarnermut periutsit

Attaveqariaatsimut tunngatillugu ilisimasat aamma attuumassuteqarnermut periutsit

JOHN BOWLBY

Attaveqariaatsimut tunngatillgu ilisimasat isiginialaariartigit. John Bowlby tuluuvoq meeqqat tarnikkut nappaataannik ilisimasalik, meeqqat naalungiarsuillu sorsunnersuit aappaata nalaani angajoqqaaminnit qimataasimasut aliasunnermik qisuariaatigisartagaannik misissuisimasoq. Nammineq meeraangallarami atuarfimmi angerlarsimaffiuutigisumi atuartuusimavoq, inersimasunngoramilu angajoqqaanut inersimasunullu allanut attaveqarnerup pingaarutaata paasinissaa soqutigisarilerlugu.

Nammineq misilittakkani aallaavigalugit attaveqariaatsimut tunngatillugu ilisimasat meeqqat ineriartornerannut tunngatillugu oqaasinngortippai. Apeqqutaa siulleq unaavoq:

“Sooruna meeqqat inunngoqqaarnerminniik peroriartornerat ilanngullugu angajoqqaaminnut atanerat taamak sivisutigisartoq?”

SOOQ MILUUMASUT TAMARMIK ATTAVEQAATEQARFIGISANUT PISSUSILERSUUTINIK TAKUTITSISARPAT?

Uumasut piaraat inuilluunniit meeraat inersimasunit isumassorneqaratillu illersorneqanngikkunik toqussapput.

Uumassusilinni ineriartorsimannginnerusuni (paarmortut, aalisakkat, sullernit) “anaanaasoq” ataatsikkut kinguaarpassuaqalertarpoq. Saarullik nalunaaquttap akunneranut tuusintilikkaanik suffisinnaavoq. Kinguaalli suanniit tukerniariartut ”anaanaasup” kinguaani isumassorunnaassavai. Uumasuni ineriartorsimannginnerusuni, piaraq mannimmiit tukertinnaguli qaratsap ineriartornerata unereersimasarnera tamatumunnga pissutaavoq: “Piaraq” mannimmiit tukerniariarluni ingerlaannaq imminut isumagilersinnaavoq – paarmorsinnaavoq nalussinnaalluniluunniit namminerlu pisaqarniarsinnaalluni nerisinnaallunilu. “Anaanamit isumassorneqarnissaq” pisariaqanngilaq – mannik suaalluunniit tukertinnaguli qarasaq naammassilluni ineriartoreersimasarpoq. Taamaattumik soorlu aalisakkat tukerlaat isumassorneqartariaqanngillat.

Miluumasulli piaraat (uumasut kinguaaminnik milutsitsisartut, soorlu qimmit, arferit, puisit aammalumi inuit) isumassorneqanngikkunik toqussapput, erniunerminni qarasaat naammassillutik suli ineriartorsimannginnamik. Assersuutigalugu qimmeq qimuttoq piaqqaminik ataasiakkaanik tamanik annertuumik isumassuissaaq. Pingaartumik inuit naalungiarsuit inunngortarput qarasaat inerisimanngeqalutik – nammineersinnaalernissaminnut ukiorpassuit atortussaavaat.

Tamanna isumaqarpoq angajoqqaat qarasaq ilusilersorsinnaagaat immersorlugulu, suli inerisimanngimmat taamaasillunilu ukiorpassuarni sunneruminartuulluni. Angajoqqaat meeqqat atuarsinnaasunngortissinnaavaat, eqqarsarsinnaasunngortillugit, misigisimasaqartissinnaasunngorlugit, inooqataasinnaasunngortillugit, ajornartorsiutinik aaqqiisinnaasunngortillugit il.il. Meeqqat isumassuisullu pissusilersoqatigiinnerisigut qarasaq annertuumik ineriartortarpoq. Isumassuisunit perorsarneqarnikkut isumassorneqarnikkullu ”qarasaq ineriartortinneqartarpoq”.

Inuup qarasaa pingaartumik inunngornermiit allaat inersimasunngorneq tikillugu ineriartortarpoq – ukiorpassuarni taakkunani inersimasunngornissap tungaanut – inersimasunit nalunngisanit toqqissisimaffigisanillu isumassorneqarnissaq tapersersorneqarnissarlu pisariaqartinneqartarpoq. Pingaartumik meeqqat inissinneqarsimasut inersimasunngornissaat inerisimasunngornissaallu kingusinnerujussuusinnaavoq, aallartinnerliornerat pissutigalugu. Taamaattumik misissuinerit arlallit takutippaat, inuusuttut ilaqutariinni paarsisartuniittut 23-inik ukioqalernissartik tikillugu taakkunaniissinnaatitaasut, 18-iliinerminni ilaqutariit paarsisartut qimallugit aallartunit ingerlalluarnerusartut.

OQALLINNEQ – minutsit tallimat

Uumasuuteqarpisi, imaluunniit qimminik, arfernik puisinilluunniit kinguaaminnik isumassuisunik takusimavisi? Malugisimavisiuk imminnut qanoq qanitsigitittaraat, piaqqallu pinnguariarlutik ersileraangamik toqqissisimaffissarsiortartut? Puisi piaraq anaanami peqannginnerani qanoq nilliatigisinnaatigisoq tusaasimavisiuk? Nammineersinnaalernissaasa tungaanut qanoq sivisutigisiumik paarisarpaat?

 

ATTUUMASSUTEQARFIGISANUT PISSUTSIT SUUPPAT?

Miluumasut inuillu uumaannarniarlutik periusaanni annertuumik ajornartorsiuteqarpoq: qaratsap inerisimannginnera pissutigalugu inunngorlaaq nammineerluni ikioriarfissaqanngilaq – pingaartumik ukiuni siullerni angajoqqaaminit imaluunniit isumassuisumit allamit ikiorneqarnissaq uumaannassaguni pinngitsoorsinnaanngilluinnarpaa.

Taamaattumik meeqqat attaveqarnermi periuseqareerlutik ingunngortarput, qimataannginnissaq, imminnillu toqqissisimalersitsisumik, illersuisumik isumassuisumillu inersimasoqarnissaa tassuunakkut qulakkeerneqartarluni: Attaveqarnermi periuseq. Attaveqarfeqarneq, aamma inummut allamut misigissutsikkut atassuteqarneq, tassaavoq misigissuseq eqqarsaatigeqqaagaanngitsoq, ukiuni tuusintilikkaani ineriartorsimasoq. Attaveqarnermi periuseq avissaalernermi qaratsami kalerrisaarutitut atorneqartarpoq: meeqqap avissaarnermut ernumassuteqarnini takutittarpaa, angajoqqaanilu allamut ingerlalaaginnartoq utertinniarlugu tamaviaaruteqalersarluni.

Attaveqarfigisanut pissusilersuutit tassaapput pissusilersuutit avissaartitaanissaq pinngitsoorniarlugu inersimasorlu qimatsaaliornilugu meeqqap takutittagai. Taamatut iliornikkut meeqqap inersimasumit isumassortiminit illersugaanissaq, nerisassaqarnissaq, tuppallersagaanissaq isumassorneqarnissarlu qulakkiissavai.

Attaveqarfigisanut pissusilersuutit avissaartitaanermi aamma avissaartitaanissamut ernumassuteqarnermi takusinnaavasi (avissaartitaanissamut ernumassuteqarneq). Meeqqat aamma isumassortimik timikkut qanittumiinnera attanniartarpaat pilerseqqinniarluguluunniit attaveqarfigisanut pissusilersuutinik qisuariaateqarnermikkut.

Taavami attaveqarfigisanut pissusilersuutit qanoq ilisarineqarsinnaappat?

  • Naalungiarsuup/ meeraaqqap avissaartitaanissani pinaveersaartarpaa qianermigut, isumassuisuminik iperaanaveersaarnermigut, isumassuisunilu ingerlappat aliasungaarluni nikallornermigut naammagittaalliornermigullu. Assigisaanillu meeqqap avissaartitaasup isumassuisuni alakkartertuassavaa ujarluguluunniit, iluatsitsinngikkunilu aliatsarujussuarluni. Tamanna naalungiarsunni attaveqarfigisanut pissusilersuutaavoq nalinginnaasoq peqqissorlu. Meeqqani pitsaasumik isumassorneqartuni avissaartitaanissamik ernumassuteqarneq annikitsuinnaasarpoq, aatsaallu pisariaqartillugu atugaasarluni.

    Meeqqat isumassuisortik ingerlagaangat qisuariarneq ajortut, isumassorneqarnissamik ujartuinertik immaqa sussakkiiginnarsimavaat (tunniutiinnarneq), angajoqqaaminnit isumagineqarneq ajoramik. ”Eqqissisimasorujussuartut” taaneqarsinnaapput, taamatulli pissusilersuuteqarneq nalinginnaanngilaq., avissaartitaanerminni qisuariartannginnerat isumassorneqarnissamik sussakkiiginnagaqarsimanerannik takussutissaasinnaammat. Meeqqat isumassuisuminnit qimanneqarnerminni paatsiveerutivittartut avissaartitaanernik artornaqisunik ersissutigilikkaminnillu misigisaqarsimasinnaapput. Taakku toqqissisimasumik qisuariarnerunngillat, meeqqanilu imminerminnik isumaginnissinnaanngitsunik angajoqqaaqartunik pissusilersuutit taamatut ittut takuneqarajuttarput.

 

  • Meeqqani anginerusuni attaveqarfigisanut pissusilersuutit imatut saqqummersinnaapput: uteqqinnginnissat ersissutigiuarpaat, allaat Brugseniliaannaraluaruilluunniit, kisimiinnissartik ersissutigalugu, atualernissaq ersissutigalugu, soorlu angajoqqaavinnik maqaasisaqarneq, imaluunniit inuusuttuaqqat nikallungajuaannartut, sapiissuseqanngitsut imminnullu tatiginngitsut.

    Attaveqarfigisanut pissutsit aarlerisaarutaat kasuttuarallartillugu, meeraq annertuumik stresseqassaaq, pinnguarnissaq ilikkagaqarnissarlu nukissaqarfigissanagit. Tamanna meeqqani inissinneqarsimasuni takuneqarajuttarpoq, inuunerminni ukiuni siullerni toqqissisimanermik tunniussisimanngitsunik angajoqqaaqartuni.

UKIUNI INUUFFIGISANI SIULLERNI SIUSISSUKKUT ISUMASSORNEQANNGINNEQ KINGUSINNERUSUKKUT MEERAANERMI INUUSUTTUUNERMILU ILAQUTARIIT PAARSISARTUNUT TATIGINNINNGINNERMIK KINGUNEQARSINNAAVOQ

Naalungiarsuit meeraaqqallu isumassuisuminnut siullernut qanoq attuumassuteqalersarnersut paasissallugu ilaqutariit paarsisartunut iluaqutissaavoq. Aamma meeqqap anginerusup / inuusuttuaqqap inoqatiminut – pingaartumillu ilaqutariit paarsisartunut sunik naatsorsuutigisaqarsinnaassusianut attuumassuteqarfigisanut pissutsinik misilittakkat siulliit annertuumik pingaaruteqarput. Meeqqat paarineqartut amerlaqisut takutittarpaat, inissinneqarnertik sioqqullugu avissaartitaanermik misilittakkatik aallaavigalugit inersimasunik isiginnittarlutik. Siusissukkut isumassorneqanngikkaanni, inersimasut illersuinngitsutut asanninngitsutullu isumaqarfigilerneqarsinnaapput.

Attaveqarfigisanut pissusilersuutit toqqissisimanermik isumassorneqarnissamillu ujartuinerunatik, akerlianilli naatsorsuutigisanik pitsaanngitsunit pissusilersuutinillu nutaamik annaasaqarnissamik pinngitsuuisitsisussanik malunnaateqartarnerat meeqqani inissinneqarsimasut ilaanni takuneqarsinnaasarpoq. Naatsorsuutigisat pitsaanngitsut ilissinnut ilaqutariit paarsisartunut takutinneqarsinnaasarput: isorinninnertut, misigittaatsuunikkut soqutiginninginnikkullu, imaluunniit assersuutigalugu: ”Kikkut tamarmik tunuttussaavaannga, aamma ilissi. Ilissi uanga soqutiginngilassinga”.

Toqqissisimalersinniarlugit inuunermik allartinnerani misilittakkatik aamma ilaqutariit paarsisartunut ingerlateqqittaraat paasissallugu pingaaruteqarpoq. Assersuutigalugu Grethe oqaluttuarpoq angajoqqaarsiani annertuumik ikiortigalugu attaveqariaatsini ineriartortissimallugu.

“Mikigallarama anaanama paarisinnaasimanngilaanga imigissamik atornerluisuunini pissutigalugu. Angajoqqaakka kamaatikulaqaat, ataatamalu anaanaga nakuuserfigigaangagu, anaanaga illersorniartaraluarpara, ataatamali ajaannartarpaanga. Suliuaannarpoq, eqqaamanngilaralu ataasiaannarluniluunniit pakkussimaneraanga imaluunngiit soqutigalunga. 12-nik ukioqartunga anaanaga qaratsamigut aanaartoorpoq, nakuuserfigineqarnini pissutigalugu, uangalu ilaqutariinnut paarsisartunut inissinneqarpunga. Inissinneqarama inersimasut upperiunnaareersimavakka, naallu ilaqutariit paarsisartukka inussiarnersuugaluartut, ineeqqannut tunuartarpunga, oqaloqatiginagillu, imaluunniit nilliaffigisarlugit asissornerarlugit. Atuarfimmi aallussisinnaannginnama akuttunngitsumik uumisaarneqarlungalu qinngasaarneqartarpunga. Fjorteninik ukioqarlunga hashimik atornerluisunngorpunga. Taamaattumik syvende klassemiit atuarfimmit anivunga, sorpassuit ilikkanngitsoornikuuvakka – inuunera unittuuvippoq. Aatsaat 16-inik ukioqarlunga ilaqutariinnut paarsisartunut allanut nuukkama katsorsarneqalerpunga. Angajoqqaarsiara uteriisaartuaannarpoq, naallu tuusintileriarlunga ajattortaraluarinni oqaloqatigiuaannarpaanga. Isumaqatigiissutip attattuarneratigut katsorsarneqalersippaanga, tamanna nammineq angajoqqaama artorluinnartuarsimavaat. Allaat ullumikkut artorsaateqarsinnaasarpunga, qujanartumilli taannaqarallartillugu imminut nassaariartuaalerpunga allanillu upperinnissinnaaleriartorlunga. Ullumikkut angajoqqaarsiannut pitsaalluinnartumik attuumassuteqarpunga. Ilaqutariinnut paarsisartunut oqariartuutigerusutara unaavoq, inuusuttunut ajornartorsiutaat oqaloqatigiissutigissavasi, itigartitaaneq akueriinnarnagu.”

OQALLINNEQ – minutsit 15-20

  • Eqqaamavisiuk ilissi nammineq meeqqasi attaveqarfigisanut peqqissumik pissusilersuuteqartarnerannik misigisaqarsimallusi – qimalerussigit qiallutik, tigupiloorlusi, nilliallutik, aliatsallutik il.il.? Uteqqittusilu tuppallersarlugillu ingerlaannaq tuppallertarlutik?
  • Taamatut pissusilersuuteqarneq meeqqani paaralugit sullitassinni qaqugukkut takusarpisiuk? Immaqa ilaqarput ingerlagaangassi qisuariarneq ajortunik? Meeraqarpa sivikitsuaraannarmilluunniit qimakkaangassigit sivisoortuarmik tatamaalersartunik? Imaluunniit aperiuartunik: ”Sumunngalerpit – qaqugu utissavit?”
  • Meeqqat attuumassuteqarfigisanut pissusilersuutinik avissaartitaanissamullu ersissuteqarnermik takutitsigaangata qanoq qisuariaateqartarpisi? Saammarsartarpisigit? Naveertarpisigit? “Ajoqusersuisutut” eqqarsaatigisarpisigit?, Qiagaangata aliasunnermilluunniit takutitsigaangata stressilersarpisi? Imaluunniit…?.
  • Meeqqat attaveqarfigisanut pissusilersuutigisaannut kulturitsinni angajoqqaat qanoq iliortarpat?
  • Meeqqat ersissuteqaratik avissaarnissaq qanoq ilikkassagaat pillugu suut siunnersuutitut pitsaanerpaatippisigit?

 

Siulia
Tullia