Ataatsimiinneq 6/10

Qupperneq 2/5 Piffissami ataasiusumi arlalinnut attuumassuteqarneq – taavami kinaavunga?

Piffissami ataasiusumi arlalinnut attuumassuteqarneq – taavami kinaavunga?

Kalaallini inuiaqatigiinni inooriaatsit, oqaatsit misigisallu marluiit imminnut naapiffeqarput. Kalaallit Nunaat sukkaqisumik ineriartorpoq, aamma meeqqat inuusuttullu inissinneqarsimasut amerlaqisut naatsorsuutigisanik imminnut akerleriissunik naapitaqartarput. Attuumassuteqarfigisanit pingaaruteqartunit avissaartitaanerit annaasaqarnerillu, oqaatsit nutaat, ilaqutariinni nutaaliaasuni qanoq ingerlariaaseqartoqarnera misigigajuttarpaat, ilaqutariinnillu aggerfigisaminnit allaanerulluinnartumik eqqarsartariaqartarput iliuuseqartarlutillu. Meeqqat inuusuttullu inersimasumit qanittumik isumaqataasumillu tapersersorneqaratik imminut erseqqissumik paasineq imminullu upperineq pilersikkiartorsinnaanngilaat, inerneralu tassaagajuttarpoq ilinniagaqannginneq aamma annaasaqarnermi pissusissamisoortumik qisuariaateqartannginneq: pissusilersuutitigut ilikkagaqarniarnikkullu ajornartorsiuteqarneq, angerlarsimaffeqanngitsutut misigineq il.il.

Kalaallit Nunaanni amerlaqisut arlalinnut ilaaffigisaqarnermik eqqugaasimapput –
assersuutigalugu Julie maanna utoqqalisoq ima oqaluttuarpoq:

”Arfineq marlunnik ukioqarlunga nunaqarfitsinnit aallartitaavunga, Nordjyllandimilu danskit nunaatillit ilaqutariit angajoqqaarsiarilerpakka. Aallarnissannik ilisimatinneqanngilanga danskisullu oqaatsimik ataatsimilluunniit ilisimasaqarnanga. Taamattumik paasisaqanngilluinnarpunga, anaanaga ikinngutikkalu maqaasillugit assullu nuannaanngillunga. Piffissalli ingerlanerani tamanna qaangeriartorpara danskisullu ilikkarlunga, atuarfimmili nunaatilinnut ilaanngitsutut niviarsiarartatuaaneq artornarpoq. 8. klassip kingorna angerlarpunga nutaamillu tuparujussuaqqillunga: oqaatsit imminnullu najoqatigeriaaseq puigorsimavakka, arlaannaannillu soqutigineqarnanga. Angerlarsimaffeqanngivissutut misigisimavunga, imminullu nassaariniaqqinninnut ukiorpassuit artornartut aqqusaarsimavakka. Ullumikkut suliffigissaarpunga, inuusuttullu peqatigigaangakkit uagut nammineq kulturitsinnik ilinniartittarpakka, aamma Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi uagut nammineq inuiaat nukittuffitta ileqquisalu qanoq atorneqarsinnaanerannik kinaassutsiminnillu tulluusimaaruteqarsinnaanerannik ilinniartittarlugit.”

Kalaallit Nunaanni meerarsiat amerlaqisut assigisaanik tatigisassanut aaqqiagiinngissutit kinaassutsimillu ajornartorsiutit aqqusaartarpaat. Inunnut assigiinngitsunut amerlaqisunut assigiinngitsunik kulturikkut tunuliaquteqartunut attaveqartutut misigineq taakkununnga paatsiveerusimaarnarajuttarpoq. Pisuni meeqqap annilaangarujussuarfigisaani attaveqarnerup tassanngaannartumik kipitinneqartarnera takugajuttarparput, assersuutigalugu angajoqqaat tamaviaarujussuartillugit imaluunniit kamatsillugit oqartussat pissaanermik atuillutik meeqqamik arsaarinnissimappata imaluunniit angajoqqaat arlaat toqusimappat imaluunniit avissaartitaanerup nalaani annertuumik aliasuuteqarsimappat. Angajoqqaanut tatiginninnerup aamma angajoqqaarsianut tatiginninnerup akornanni meeqqat avinneqarsimasutut misigigajuttarput. Aamma meeqqat inissinneqarnerit paarlakaattut amerlaqisut misigisimasinnaasarpaat.

Meeraanermi misigisat taamatut ittut meeqqat inuusuttullu kinaassutsiminnik sumullu ilaaffigisaqarnermut erseqqissumik paasinnissinnaanerannut suli ajornartorsiortitsinerulersarput.
Meeqqat ilissinni inissinneqarsimanerminni imminnut pitsaasumik isiginnittaaseqalernissamut ineriartortitsinissaannut qanoq ikiorsinnaavigisigit? Ammasuuneq oqaatsit pingaarnersaaraat.

”ILAQUTARIINNUT MARLUNNUT ATTUUMASSUTEQARNEQ”: TATIGINNISSUSEQ AAMMA KINAASSUTSIMUT AAQQIAGIINNGISSUTIT

Meeraq angajoqqaarsiaminut pisoq angajoqqaaminut atassuteqalereersimasarpoq – pingaartumik pingasunik ukioqalereersimagaangami. Atassutit taakku annilaanganermik arlalinnillu isumalimmik pissusilersuuteqarnermik ulikkaarsinnaasarput. Meeqqap angajoqqaavisa pitsaasumik isumassuinissamik neqerooruteqarsinnaaneq sapersaatigisarsimasinnaavaat, taamaakkaluartorli atassuteqarfiit taakku meeqqap misigissusaanut pingaaruteqartumik ilaapput.

Meeraq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqaraangami imminut paatsiveerutsissinnaasarpoq: “Angajoqqaakka atassuteqarfigaakka – maannali angajoqqaarsiama maluginiaanermik isumassuinermillu neqeroorfigaannga. Qanoq ilillunga taakku tigusutut issinnaavakka, angajoqqaannut peqquserluuteqartutut misiginngikkaluarlunga?”

Taamatut imminut paatsiveerusimaneq angajoqqaaviit pitsaanngitsunik qaanginngisaminnillu angajoqqaarsianut sammititaminnik misigissuseqarpata (kamanneq, sinnganeq), angajoqqaarsiallu oqartussalluunniit meeqqaminnik arsaarinninniartutut isigalugit. Allat meerarisaminnik isumassuisunngornissaat aalajangiutissallugu ajornakusoorpoq, sulilu ajornakusoornerusarluni ”ilaquttat nutaat” meeqqamut nukissanik annertunerusunik neqerooruteqarsinnaappata.

Uani Cathrine, siusinnerusukkut meerarsiaasimasoq ilaqutariinnut marlunnut ilaanermi suut artornartarnerannik oqaluttuartoq.

QISUARIAAT SIULLEQ: ANGAJOQQAARSIAT ANGAJOQQAAVIILLU

Meeqqamik nakuuserfigineqartarsimasumik sumiginnagaasarsimasumilluunniit tigusigussi, angajoqqaavii meeqqaminnut taamatut ajortumik pinnittarsimasut aalassaatigigussigit – immaqaluunniit allaat kamaallugit – tupinnaateqanngilaq. Imaassinnaavoq pulaarnermut meeqqaminnillu attaveqarnissamut isumaqatigiissutit eqqortissinnaasanngikkat. Qisuariaat pissusissamisuuginnartoq alla unaavoq: ”Angajoqqaavitit puigorluinnalaarallartigit, illillu toqqissisimasutut misigisimalernissat aallullugu”. Taamatut qisuariaateqarneq aallaqqaammut isumassarsiatsialaasinnaavoq meeqqap sungiussillunilu toqqissisimalernissaata tungaanut. Tamatuma kingorna inuunermi kingusinnerusukkut imminik pitsaasumik paasinninneq tunngavilersinnaajumallugu ”marlunnik ataataqarneq marlunnillu anaanaqarneq” pillugu ammasumik oqaloqatigiittarnerit pinngitsoorneqarsinnaanngillat.

Meeqqat mikisuaqqat piffissap sivikitsup ingerlanerani angajoqqaarsiaminnut attaveqarsinnaalersarput. Taamatut pisoqarpat ilimanarpoq meeqqap ”anaana”-mik ”ataata”-milluunniit taagulissagaasi. Tamanna akuersaarsinnaavarsi, nalunagu meeraq ukioqqortunerulerpat nammineq tunuliaqutiminik paasinninnissamut periusissaqartariaqalissasoq.

Angajoqqaarsiat angajoqqaavinnut meeqqamik sumiginnaasimasumut pissusissamisoortumik misigissusaat suliarineqartussaapput – tamanna sivisusarpoq – meeqqap sumut atassuteqarnera pillugu aaqqiagiinnginnermut sakkortuumut meeraq qitiutikkumanagu. Angajoqqaaviusunut kamaateqarneq uumigusunnerluunnit meeqqap nammineerluni kinaassutsiminut kamaatiginninnertut isigisinnaagaa paasissallugu pingaaruteqarpoq.

Meeqqap ilaqutariinnut paarsisartunut inissinneqarsimasup eqqasuuteqarani angajoqqaavini asissorsinnaavai imaluunniit puigorniarsaralugit, meeqqalli inuttut marluttut imminut misigisimalertariaqarnera tamatuma akigaa, aappaa angajoqqaaminut attaveqartoq aappaalu angajoqqaarsiaminut attaveqartoq. Taamaanneratigut meeqqap imminermini pissutsit taakku marluk kattutsinnissaat sapersaatigilluinnassavaa.
Tamanna meeqqamut siusinnerusukkut kingusinnerusukkulluunniit ajornartorsiutinngorsinnaavoq, pingaartumik inuusuttuaraanerup nalaani, taamaasinerani inuusuttut inersimasutut kinaassutsiminnik ineriartortitsiniartarmata. Meeqqap eqqarsartaatsikkut ineriartornermini killiffimmut nutaamut anngunnerit tamaasa, imminullu inerisimanerusumik isigileraangami, kinaassutsini tunuliaqutinilu pillugit nutaamik isiginnittaaseq pilersittariaqartarpaa. Tamanna ukiorpassuarnik sivisussuseqarsinnaavoq, peroriartorneratalu ingerlanerani angajoqqaarsiat tamatuminnga ammasumik oqaloqatiginnittarsimappata iluatsilluarnerpaasarluni.

EQIMATTAKKUUTAARLUNI OQALLINNEQ

Meeraq tigugassiuk, angajoqqaavi pillugit qanoq eqqarsaateqarpisi
Angajoqqaanit isumassorneqannginnermik pissuteqartumik ajornartorsiutit suut meeqqami takuisigit?
Angajoqqaavinut isiginnittaasersi meeqqamut qanoq nassuiaatigaasiuk?
Ilaqutariinnut paarsisartunut inissinneqarneq pillugu meeraq sunik ilisimasaqareerpa?
Angajoqqaat suliassamininnik kivitsisinnaanngitsut akuersaarnissaannut, imaluunniit taakku pitsaqutaasa isiginiarnissaannut suut ilissinnut ajornakusoornerpaasimappat?

Siulia

Tullia