Select Page

Ataatsimiinneq 6/10

Qupperneq 4/5 Meeqqap angajoqqaavimminut attaveqarnissamik pisariaqartitsinera aamma angajoqqaat angajoqqaarsiallu suleqatigiinnerat

Meeqqap angajoqqaavimminut attaveqarnissamik pisariaqartitsinera aamma angajoqqaat angajoqqaarsiallu suleqatigiinnerat

ANGAJOQQAANUT ATAQQINNINNERMIK TAKUTITSINIKKUT MEEQQAMUT ATAQQINNINNERMIK TAKUTITSINEQ
Angajoqqaat angajoqqaarsiallu akornanni aaqqiagiinnginnerit meeqqap ineriartorneranut ajoqutaasut ilisimatusarnerup takutippaa – aaqqiagiinnginneq sumulluunniit tunngagaluarpat. Meeqqat inissinneqarsimasut angajoqqaavinik akuttunngitsumik oqaloqateqartarnerit meeqqat inuusuttullu ineriartornerannut, atuarnerminnillu naammassinninnissamut piginnaasaannut siuarsaataasartut ilisimatusarnerit tamarmiusut tikkuussipput. Tamatuma meeqqap ineriartorneranut qanoq pingaaruteqartiginera ileqquusimanngilaq. Assersuutigalugu nukappiaraq siusinnerusukkut inissinneqarsimasoq oqaluttuarpoq:
”Angajoqqaarsianni najugaqarallarama ataatannut attaveqanngingajappunga. Assorsuaq maqaasisarpara, uterfigaluguli najugaqatigeqqilernissaata tungaanut oqaloqatigiippiartanngilagut.”

Ilissi angajoqqaanut isiginninnersi meeqqap imminut ataqqisussaaneranik kinaanerminillu tulluusimaarutiginnittussaaneranik meeqqamut oqariartuutaavoq – angajoqqaanut pitsaanngitsumik isiginninneq meeqqap imminut pitsaanngitsumik isigilerneranik kinguneqassaaq. Ilissi angajoqqaarsiatut angajoqqaaviisa uppernartumik pitsaasumillu isigineqalersinnissaat suliassassi annerpaartaraat pingaarnerpaartaralugulu – meeraq ikiorniarlugu.

Meeqqat inuusuttullu paarineqartut marlunnik ilaqutaqarput: ilaqutavitik ilaqutariillu paarsisartut. Paarsinermi pissutsinik ilisimatusarnerup takutippaa anguniakkat pingaaruteqartut marluk sulissutigineqartussaasut:

  • Meeqqat paarineqartut paarineqarnerminni ilaqutavimminnut attaveqanngilluinnarunik, pitsaannginnerusumik ineriartorajuttarput. Pingaartumik paarineqarnerup naajartornerani ilaqutaviit eqqaassanngikkaanni arlaannaannilluunniit uterfissaqarajuttanngillat. Inissinneqarsimanermillu nalaani angajoqqaaminnut attaveqartarsimanngikkunik, atuumassuteqarfigisatik taakku aamma annaagajuttarlugit.
  • Ilissi ilaqutariittut angajoqqaaviisalu akornanni annerpaamik isumaqatigiikkussi ataqqeqatigiillusilu, meeraq toqqissisimanerusutut misigisimasaaq: pinnguarluni, paasiniaalluni ilikkartarlunilu. Angajoqqaaviinut aaqqiagiinngissuteqarussi ataqqinninnginnermillu takutitsillusi, meeqqap nukissat amerlavallaat nalorninermut atussavai, toqqissisimasumillu aallaaveqannginnini naalliuutigissallugu.

Manna angajoqqaat paarsisartut suliaasa artornartut ilagaat: meeraq allanut, namminneq meeqqaminnik isumaginnisinnaanngitsunut avitseqatigiissutigissallugu. Sooq taama artornartigaa? Angajoqqaaviisa atugaannut suut nalinginnaanersut isiginiariartigu, angajoqqaaviinullu pitsaasumik attaveqarnissaq qanoq sulissutigisinnaanerissi isiginiarlugu?

ANGAJOQQAANUT INISSINNEQARSIMASUNIK MEERALINNUT SUUT ILISARNAATAAPPAT?
Angajoqqaat pitsaasumik isumassuisuusinnaagaluartut, atukkaminni pissutsit pissutigalugit meerartik paarineqassasoq aalajangertariaqalersinnaasarpaat. Assersuutigalugu tulliuttunik pisoqarsimasinnaavoq:

  • Anaanat kisimiittut inuusoqisut, katissimanatik naartulersimasut, imaluunniit meeqqamik isumaginninnissamut inuusuppallaaramik inerisimanngippallaarlutillu.
  • Angajoqqaat pissutsinit kingunerlutsitsisimasut: soorlu anaanat, namminneq meeraanerminni inissinneqarsimasut, atornerlugaanermikkut naartulersimasut, imaluunniit tarnikkut ima nappaateqartigisut, meeqqaminnik isumaginnissinnaanatik.
  • Ilaqutariit meeqqamik timikkut annertuumik innarluutilimmik meerartaartut aamma / imaluunniit meeqqat annertuumik inorlutik inunngorsimasut oqippallaarujussuarlutillu imaluunniit naartunerup nalaani ajoquteqartoqarsimappat.

Angajoqqaat taakku ilissinnit akuersarneqarnissaq atukkaminnillu paasineqarnissaq pisariaqartippaat. Ilaasa meeqqamik paarineqarluni inissinneqartariaqarsimanera paasisinnaavaat meeqqatillu tapersersorlugit. Allat ima artorsartigisarput allaat ilissinnik kamaassisinnaallutik. Amerlaqisut allanik suleqateqarnissaq sapersaatigisarpaat.

ANGAJOQQAANUT PITSAASUMIK ATTAVEQARNISSAQ QANOQ SULISSUTIGISINNAAVISIUK?
Meerarsiassi angajoqqaavinut attaveqarnermi pissutsit marluk pingaaruteqarput: inooqatigiinnikkut attuumassutit aqunneqarnerat kiisalu angajoqqaanut attaveqarnermi tigussaasumik aaqqissugassat. Nalinginnaasumik kaammattuutigineqarsinnaavoq angajoqqaanut attaveqarnerni tamani tulliuttunik isummersorsimasoqassasoq:

  • Paasinnittumik akuersaartumillu isummersorsimaneq: “Paasisinnaalluarpara meeqqat / meerarsi inissittariaqarsimagassiuk. Arlaannilluunniit isornartorsiunngilakkit. Meeraq uatsinnut inissikkakku akisussaassuseqartumik aalajangiisimasutit isumaqarpunga. Nuannaarutigaara meeqqap isumagineqarnissaa uatsinnut suliassiissutigigakku. Qularutigissanngilarsi ilissinnut attaveqarnerput ilissinnillu suleqateqarnermut attatiinnarniarlugu sapinngisatsinnik pitsaanerpaamik sulissutiginiarumaaripput“.
  • Toqqissisimasumik isumassuinermut uuttuutit tallimaasut atorsigit : Siulittoruminassuseqarit, misigittassuseqarit, angajoqqaat qanoq misigisimanersut paasiniaruk, tamannalu aallaavigalugu iliuuseqarlutit, saammarsarnissaat piareersimaffigiuk, angajoqqaat misiginneqatigikkit, aalassaqqappata nammineq aalassannaveersaarit. Misigissutsit siunertallu oqaluuserikkit, assersuutigalugu: “Uatsinnut sinngalersinnaagassi kamaassillusilu paasisinnaalluarpara. Meeraq nammineq paarerusukkaluarlugu allanit paarineqarnera isigissallugu imaannaassanngilaq. Tamanna angajoqqaat tamarmik misigisarnikuuaat. Ilaanneeriarlunga ernerma ilinniartitsisua sinngagisarpara – ernerma qanoq nuannaritigalugu oqaluuseriuaannaramiuk, tamatigullu uagut angajoqqaatut isornartorsiortarluta!“
  • Pingaartumik meerarsiaq qanittumiitsillugu: angajoqqaavi pillugit angajoqqaavinullu pitsaanik oqaaseqartarit: “Anaanassi alakkariartorlutit maaniinnera nuannaarutigeqaara, nipaa tusaallugu nuannernermik, il.il.“
  • Meeqqap peroriartornerani ikiornissaa siunertaralugu angajoqqaallu ataatsimoorussamik anguniangaqaritsi. Meeqqamik arsaarinninnissamik siunertaqarasi paasitissigit.
  • Piffissani aalajangersimasuni oqarasuaatikkut angajoqqaavinik meeqqap qanoq innera pillugu oqaloqateqartarnissassinnut imaluunniit mailertarnissarsinnut isumaqatigiissuteqarussi isumassarsiatsialaassaaq – aamma tamatigut akineq ajoraluartut, tamanna taakkununnga annertuumik pingaaruteqarpoq.

 

ATAATSIMOORSINNAANEQ ANGAJOQQAARSIANUT ARTORNARTOQ – QANOQ ILILLUSI TAMANNA OQINNERULERSISSAVISIUK?
Ilaqutariinni paarsisartuni inissiinerit ilaat unitsiinnarneqartarput – meeqqap ajornartorsiutiginera pissutiginagu, angajoqqaanulli qajannartunut ajornartorsiuteqarnerup kinguneranik. Taamatut attaveqarneq ilaqutariinni paarsisartuni inoqutigiit tamarmik misigissutsikkut stresseqalernerannut aallaaviusinnaavoq, meeqqap angajoqqaavi namminneq inuunerminni annertuumik ajornartorsiuteqarpata.

Angajoqqaaviinit pulaarteqarnissap aamma pisut ilaqutariit marluullutik naapinnissaasa qanoq pilersaarusiorneqarsinnaanerinut aaku siunnersuutaaluit:

”Angajoqqaavinut angajoqqaajugitsi”:
Angajoqqaavi inerisimanngeqisut angajoqqaatut isiginasigit ”meeqqatulli” isigalugit, taakkununngami meeqqamik isumaginninniarneq artornarpallaarsimassammat. Tamanna isumaqarpoq angajoqqaat namminneq inuunerat stresseqarnermik malunnaateqarsimasoq, taamaasilluni meeqqamut akisussaassuseqalernissamut inerinnissartik periarfissaqarfigisimanagu. Namminneq inuunerminni artornartumik annaasaqartarnerit atornerluisunngortissimasinnaavaat. Tamanna aamma isumaqarpoq eqqarsariaqqaaratik akisussaaffeqanngitsumillu iliuuseqartarsimagunarnerannik, imminerminnit allaat nukarliunerungaartunut naleqqiullutik.

Taamatut issimappat tigussaasumik neqeroorut: angajoqqaat sunik paasinnissinnaanerisa ilissinnillu sunik suleqatigiissuteqarsinnaanerisa paasinissaannut angajoqqaat ukiui pingasunut sisamanulluunniit agguarsigit.
Ilissi angajoqqaaviusunut ilaanneeriarlusi ”angajoqqaatut inissismasariartarnersi”, pulaarnerinik aaqqissuussisariaqarnissarsi, naammagittartuunissarsi pulaarnissamullu neriorsuuteqarsimagaluarlutik isumaqatigiissummik tamatuminnga puigugaqartarnerat kamaatigissanngikkissi pakatsissutigissanngikkissiluunnit paasissallugu pingaaruteqarpoq.

Suugaluarnersoq mikisualuusoq kamaatigilersimallugu, imaluunniit isumaqatigiissummik puigugaqarsimanertik pissutigalugu nilliallutillu suaartarpata, eqqissisimaannaritsi paatsiveerunnasilu.

ANGAJOQQAAT QAJANNARTUT ATAATSIMOOQATIGINERINI   SUUT SUNNIUTEQARLUARNERUSARPAT?

Angajoqqaanik qajannaateqartunik suleqateqarneq aamma angajoqqaat ilaqutariinnut paarisartunut pulaartarnerat

1. Ullormit siullermit sinaakkusiigit taakkualu aalajangiusimallugit, aqqutissarsiuussigitsi, inussiarnersuullusi erseqqissuullusilu: “Angerlarsimaffitsinnut tikilluaritsi. Tamatuma pitsaasumik misigisaanissaanut ikiorusuppassi. Taamaattumik aallaqqaammut tamatta igaffimmi issiaqatigiissaagut. Kaffiliorninnilu eqqissillusi qasuersaalaarlusilu issiaannarsinnaavusi”. Taamatut iliornissigut ilissi aallaqqaataaniilli aqutsisuunersi takutissavarsi, tamannalu pisariaqarpoq angajoqqaat annilaangappata, ersippata, kamappata annertuumilluunnit imminnut tatiginngippata.

2. Pulaarnerup nalaani susoqassanersoq pilersaarusiorsiuk, sammisassanullu tigussaasumik pilersaarutit saqqumiullugit. Pilersaaruteqarnani ”aaqqissuussaanngitsumik oqaloqatigiilluni issiaqatigiinnissaq” akuusunut tamanut annertuumik stressernarsinnaavoq. Suliassat tigussaasut peqatigiilluni qitiutinnissaat ajornannginneralaarsuuvoq: ”Maannalu kaffisoqatigiikkallarnitsinni ullumikkut sulerinissarput oqaluttuarilaassavara: aallaqqaammut kaagilioqatigiissaagut, taamaasilluta meerarsi peqatigalugu illaqatigiittarniassagatta nuannisaaqatigiillutalu, immaqaluunniit pisuttuaqatigiilluta. Tamatuma kingorna unikkallalaassugut. Imaassinnaavoq pujortariartornissarsi atorfissaqartissagissi – takutissuara sumi pujortarsinnaanersusi. Taava eqqatsinni aneersinnaavugut imaluunniit pinnguaammik pinnguarluta. Tamatuma kingorna meeqqassi qanoq ingerlanera oqaloqatigiissutigissavarput, aamma titartagaalunnik ilissinnut takutitsisinnaavunga. Naggataagullu silatitsinni inuulluaqqoqatigiissaagut, tullianillu pulaarnissarsi qilanaarutigalugu. Aamma ilissi piumagussi arlaannut biiliussinnaavassi taxamulluunniit siarngiullusi”.

Tamanna angajoqqaanik toqqissisimalersitsisumik oqaloqatigiinnerussaaq, taakkununngalu takutitsissalluni ilissi aamma tassaasusi taakkununnga ’angajoqqaatut ittut’: isumassuineq, tigussaasumik sammisat kiisalu qanoq pissusilersornissaannik taakkununnga ikiuunneq. Angajoqqaat qajannaateqartut pissusissamisoortumik killiliussat paasiuminaatsittarpaat, taamaattumik pulaartillugit annertuumik erseqqissuliortassaasi pisariutitsisunngortitsisassanasilu. Assersuutigalugu.: ”Oqaarasuaatikkut oqaluukkusukkussinnga uangalu akinngikkuma, meeqqamik sullissileruttornera taamaallaat tamatumunnga peqqutassaaq”.

3. Sivikitsumik pulaarnerit nalinginnaasumik sivisuumik pulaarnernit iluatsilluarnerusarput. Pisumi misigissutsikkut tatineqarneq isumaqarpoq angajoqqaat qajannartut taamaallaat piffissami sivikitsumi imminnut aqussinnaasartut. Pulaarneq nalunaaquttap akunnerinik sisamanik sivisussuteqartoq assortuunnermik inerneqarpat, nalunaaquttap akunneranik ataasiinnarmik sivissussuseqartumik pulaarnissaq pitsaanerunnginnersoq misilissallugu pissusissamisoorpoq, taamaasiornikkut takuniarlugu tamanna sunniuteqarluarnerusinnaanersoq. Tamanna oqartussanut kaammattuutissi ilagisinnaavaat, angajoqqaanut ilissi attaveqarnissarsi pillugu taakku aalajangiisuusarmata.

4. Angajoqqaat qajannartut inerisimanngitsullu pissutsit namminneq isiginnitaatsitik kisiisa aallaavigalugit isigisinnaagajuttarput, taamaattumillu namminneq meeqqaminnut ajornartorsiornartumik attaveqanngikkunik namminneq pisariaqartitatik kisiisa oqaloqatigiissutigisinnaasarlugit. Taamatut namminermi qajannartumik pissuseqarneq takutitassiissutigineqartariaqanngilaq, pulaarnertik tamakkerlugu meeraq pillugu isummersorsinnaanertik aqqutigalugu – tamanna taakkununnga annertuumik stresseqalissutaasinnaavoq. Pulaarnerup ingerlanerata ilaani ataatarsiaq angajoqqaaviinik oqaloqateqarsinnaavoq, anaanarsiaq meeqqamik isumaginnikkallartillugu. Angajoqqaat qajannartut namminneq ajornartorsiutitik pillugit oqaloqatiginnikkumanerugajuttarput, meeqqap ajornartorsiutai pinnagit, tamannalu akuersaartariaqarparsi Imaassinnaavoq ajornartorsiutit inissiinermut tunngaviusut tamanna ilagigaat.

Siulia
Tullia