Immikkoortoq 6/8
Qupperneq 2/4: Sammisaq A: Siu-sissukkut sumiginnagaaneqSammisaq A: Siusissukkut sumi-ginnagaaneq ilikkagaqarsinnaas-sutsikkut ajornartorsiutinik piler-sitsisarpoq
Meeqqat aamma inuusuttuaqqat a-merlanerpaat 0-imiit 3-nik ukioqar-nerminni annertuummik sumigin-nagaasarsimasut amerlanerpaat a-ngerlarsimaffiup avataanut inissin-neqartarput. Taamaattoq immikkoortoq una atuuppoq atuartunut tamanut, ilinni-arnermikkut ajornartorsiuteqartar-tunut mikisuunerminniilli sumigin-narneqartarsimanerminnik peqqu-teqartumik. Misissuinerit takutissimavaat meeq-qat angerlarsimaffiup avataani inis-sinneqarsimasut tamarmiusut 57 %-ii suliffissaaleqisunngortartut, aam-malu qaqugukkulluunniit ilinniakka-mik inersimasuunerminni naammas-sisaqassanatik. Danmark-imi angerlarsimaffiup ava-taani inissinneqarsimasut pingasuu-gaangata taamaallaat ataaseq 9. klas-simik inuusuttullu ilinniartitaaneran-nik naammassisaqartarput. Kisitsisinik paasissutissanik soqan-ngilaq kisiannili ilimanarpoq Kalaa-llit Nunaanni pissutsit aamma taa-maannissaat. Siusissukkut sumiginnagaaneq kingu-arsaasarpoq silassorissutsip (poqis-sutsip) ineriartornissaanik.
Tamanna pissutaasinnaavoq pissusi-lersornikkut ajornartorsiutinut, meeqqamik atuarfiup avataanut pi-sitsisartumut. Siusissukkut sumiginnagaaneq aam-ma uniffeqannginnermik aallaama-nermik puffaammeqqajaanermillu pilersitsisinnaavoq. Ajornartorsiutit taamaattut assersuu-tigalugu kingunerisinnaavaat meeq-qap ilinniartitsisumit “sorraatsutut” naalanngitsutut akornusersuisutullu isigineqalernera. Inunngornermi oqitsuaraanera, anaa-naasup naartunerup nalaani imigas-samik atornerluisuunera siusissu-millu inunngorsimaneq annertuunik pissusilersornikkut ilikkagaqarniar-nikkullu ajornartorsiutinik pilersitsi-sinnaapput. Assersuutigalugu ersarilluinnartunik atassuteqarput inunngornermi oqi-tsuaraaneq kingusinnerusukkullu unamilligassat pingasut: kingusinne-rusukkut ilikkagaqarsinnaassutsimi ajornartorsiutit, soraarummeernerni qassini angusisimaneq, qanorlu siu-sitsigisumik atuarfimmiit anineq. Ersarilluinnartunik imminnut atta-veqarput siusissumik isumassorne-qarneq, qaratsap ineriartornera aam-ma ilikkagaqarsinnaassuseq, atuar-fimmi aamma ulluinnarni ilinniarti-tsinermi. Ilisimatuup Bo Vinnerljung-ip asser-suutigalugu uppernarsarpaa svenskit meerartaat angerlarsimaffiup avataa-ni inissitat meeqqat agguaqatigiissi-llugu karakteriini skala-mi appasin-nerpaami arfinilerartserummi inissi-simasartut. Kisianni aamma uppernarsarneqar-simavoq atuartitsineq aaqqissuus-saasoq sumiginnagaasumasut pisa-riaqartitsinerannik aallaaveqartumik agguaqatigiissillugit karakterinik silassorissutsimillu misiliinermi angusanik qaffasinnerulersitsisinnaa- soq. Aammalu meeqqat taakkua meeqqa-nit allanit poqiinnerunngitsut, kisian-nili ilikkagaqarniarnerminni assut ajornartorsiuteqartut – paasinnin-nermik allamik atuartitsineriaatsi-millu allamik pisariaqartitsiviusumik.
Assersuut ataaseq
Ilinniartitsisup atuartoq femte klassi-miittoq sumiginnagaasimasoq oqalut-tuaraa imatut:
“Inuk nukappiaraq inequnartuuvoq, kisianni imaaliallaannaq akornuser-sortilersarpoq inimi atuartitsiviusumi pisunit tamanit. Eqqarsaqqaarani pe-riartarpoq – kamaleruni atuartumik allamik saaqqussisinnaavoq, kingunin-nguali tamaasa puigoriissavai, imma-qalu atuaqatini aatsaannguummat kamaassuataakkani eqitaarlugu, allat nangaassutaat killiliussaallu paasi-sanngilai. Suleqataarusuttaraluarpoq kisiannili kinguninngua puigoreertar-paa qanoq isumaqatigiissimanersugut.
Oqaloqatigigaangakku silassorissutut issinnaavoq, kisiannili kinguninnguaq ileqquni atorlugit pissusilersulertarlu-ni. Qalliinnarsiortumik minutsi marlu-lluunniit sulisinnaasarpoq sammisa-tsinni, qatsussiasuullunilu. Nutaanik ilikkagaqarnissaminut assut assortui-sarpoq, periaatsinilu allannguutit an-nikitsuinnaalluunniit kingunerisaan-nik suliani igiinnartarlugit. Ajornar-torsiutigisarpaa atuakkami suliassa-milluunniit aallussinissani. Sammisa-mik ataatsimik suliaqarsinnaasarpoq, kisiannili aqaguani puigorluinnareer-tarlugit, aallaqqaataaniillu aallartsit-tariaqartarluta. Atuartitarilerakku atuarfinnit 3-nit “sumiginnarneqa-reersimavoq”. Paasivara skateboards assut soqutigisarigaa, taamaattumillu maanna skateboard-ertarfiliorneq soqutigalugu sammivaa, – taamaam-mat kajumilersitsiniarneq aamma ilinniartitsineq ingerlappagut….”.
Qanoq siunnerfilersukkanik Inuk sullinneqarsinnaava?
Siulliullugu isiginnaartigu siusissuk-kut sumiginnagaasarneq qanoq qaratsamut sunniuteqartarnersoq, aammalu ilikkagaqarsinnaassutsi-mut:
Soorlu attaveqarfeqarneq pillugu teoriimiit ilisimagissi meeraq inun-ngortarpoq inerinneqanngitsumik qarasaqarluni, inersimasumik pepa-teqarnikkut ineriartortinneqartar-tumik. Qaratsap ineriartuaarnerani ineriar-torneq annertunerpaaq pisarpoq inuk meeqqamik isumassuisuusoq peqati-galugu meeqqap pingasunik ukioqa-linnginnerani.
Taamaallaat inersimasumik sunneqa-teqartarnikkut aamma sunniivigeqa-tigiinnikkut qarasaq ineriartortinne-qartarpoq. Assersuutigalugu oqaatsinik paasin-nissinnaassuseq aamma oqaatsit a-torsinnaasat pilertarput 3-4-nik ukio-qarnermi, qujanartumik angajoqqaa-nik imaluunniit meeqqamut isumas-suisuusumit peqateqarnikkut inuu-nermi.
Atassuteqarnermi pitsaasumi meeq-qap qarasaani pingaaruteqartumik pisoqartarpoq: angajoqqaat siumut naatsorsuutigineqareersinnaasunik aalajangersimasumillu ingerlanilinnik meeqqamut attaveqarlutillu oqaase-qarpata sukkaatsunnguamik amerli-artuinnartunik qaratsami cellit akor-nanni attaviit pileriartuaassapput.
Aqqusiortoqassaaq eqqaamasanik, misigissutsinik aalajaatsunik, pissu-silersoriaatsinik aamma oqaatsinik paasinninnermik.
Mikisuaraallunili Inuk tamatuma akerlerluinnaanik misigisaqartarsi-mavoq – akuttunngitsumik pakkumi-arneqartarsimanngilaq, aparneqarlu-nilu pakkusimaarneqartarsimanani, anaananilu imaluunniit ataatanilu pitsaasunik (ajunngitsunik) misigisa-qaqateqartarsimanngilaq, taamaattu-millu ajornartorsiutigalugu inoqatigiit akornanni peqatigiissinnaaneq.
Amerlasooriarluni anaanani ersiorfi-gisarsimavaa ikiaroornartunit sun-nerneqarsimagaangat. Taamaattumi-llu ukiut siulliit pingaaruteqartut qaratsap ineriartornerani naammas-simanatik.
Qimerloortigit ilinniagaqarniarnermi ajornartorsiutit qanoq ittut meeqqani atuartuni aamma inuusuttuaqqani siusissumilli sumiginnagaasimasuni nalinginnaasumik nassaassaasarner-sut, qanorlu taamaattut sullinneqar-sinnaanersut:
Meeqqat nalinginnaasumik ineriar-tornerminni isumassorneqarsimasut atuartikkuminartuusarput, taakkua maniilarsuaqanngitsumi sutigut ta-matigut ineriartorsimasaramik. Taamaattumik piumasaqaateqarto-qarsinnaavoq naligiissunik, paasisi-masaanni sammisaq ataasiinnaq isi-ginnaareerlugu. Meeqqat sumiginna-gaasimasut ilikkaqqaartariaqarput, pissutigalugu oqaaloqatigigaanni inersimarpaluttorujussuusinnaagamik kiannili suliassaq ataasiinnannguaq suli paasisinnaanagu: assersuutigalugu qanoq 12 pingasun-ngorlugu agguarneqassanersoq.
Meeqqat inuusuttuaqqallu sumiginna-gaasimasut misileraavigigaanni ersa-rissisarpoq assigiinngisitaartorujus-suarmik ineriartorsimasarnerat. Assersuutigalugit; oqaatsinik paasin-nissinnaassusiat, ilisimasassat nali-nginnaasut, taaguutit aamma oqaatsi-nik atuisinnaassuseq, kisiannili pitsaa-nerusumik naammassisaqarsinnaasar-lutik suliassani tigussaasuni alanngaa-gassanilu. Amerlasuutigut kisitsinermi ileqqut periaasiusut paasiuminaatsittaqaat, tigussaanngitsunilu (abstrakt) isuma-liutissani peqataajuminaatitsisarlutik. Suliassiissummi tulleriinnerit allan-ngortikkaanni suliassamik paasinnin-nerat tamarmi aseroriaannaasarpoq, immikkoortorlu ilaasoq ilisarisinnaa-junnaartarlugu allamut atasutut saq-qummeraangat. Alanngaagassanut ajornartorsiuteqannginnerusarput, kisiannili namminneq isumaliuter-suutigisinnaassanagu aaqqissuus-saanngitsumik suliassaq (assersuu-tigalugu: “qupperneq ataaseq allaase-riuk ullumi ulloq aasaanerani sulinngiffeqarnermi”).
Immikkoortumi klassip aamma grup-pip ineriartornera allaaserineqarput qanoq siunnerfilersukkamik suliarine-qartarnersut peqataatitsineq, aqutsi-neq aamma tatigeqatigiinneq. Klassimi atuartuuteqaraanni pitsaasu-mik isumassorneqarsimasunik qassi-nillu ukioqarnerinik aallaaveqartumik suligaanni, atuartullu annertuumik ki-nguartooqqasut klassimi agguarne-qarsinnaallutik suleqatigiiaanut, suli-assinneqarsinnaasunik ineriartorner-minni ukiuinut naleqqussagaasunik: Tamatta ilikkagaqartussaavugut, maa-ngalu klassimut ilaalinngikkallarassi ilinniarsimasasi assigiinngitsorujus-suupput. Taamaattumik suleqatigiiaa-nut – gruppinut – agguataarniarpassi, maannamut ilikkareersimasasi aallaa-vigalugit, tamassi suliniassagassi assi-giimmik sulilu ilikkagaqaqqillusi, Immissinnullu ikiorlusi. Soqutiginngila-ra sapinngisaqareernersusi annertuu-nik, imaluunniit ilikkagaqarpallaarsi-mannginnersusi. Tamaallaat uanga isi-gissavara sulinersusi ilikkagaqarneru-jumallusi, aammalu ingerlaaqiinnar-sinnaanersusi aamma suliasi nalunarsi-galuaraangataluunniit”.
Ilinniartitsisup kialuunniit ilisimavaa pisortatigoortumik anguniagassat naammassineqarsinnaanngitsut atuar-tunut annerpaamik eqqugaasimasunut.Taamaattumik pissusissamisoorpoq klassi ilikkareeraanni piviusorsiortunik ilikkagassatut anguniakkanik atuartu-nut ataasiakkaanut tamanut aalajangi-ussisarneq, atuartunut pineqartunut ataasiakkaanut peqataatillugit paase-qatigiissutigineqartussanik. Taamaa-liornikkut atuartunut tamanut inger-latat qasunassusiat (stress) annikin-nerulersinneqassaaq, akuerisaallunilu assigiinngissuseqarneq.
- Atuartut sorliit ilikkagaqarni-arnermikkut ajornartorsiute-qarpat, siuliani sumiginnagaa-simasut ilisarnaataannik ilisar-naateqartunik?
- Atuartut qassit ukiuminnut na-leqquttumi inissisimappat, qas-sillu ineriartornerminni assi-giinngiiaartumik inissisimap-pat?
- Misilittakkasi qanoq ippat, angusani assigiinngissutsit am-masumik oqaluuserisarnerinut, klassimi atuartunullu pineqar-tunut ataasiakkaanut?