Select Page

ATAATSIMIINNEQ 1/10

Qupperneq 1/4: Ilaqutariinnik sullissinermik ilinniartitaanerup ilisaritinnera, ilinniartitaanerup ingerlanerani suleqatigiinneq apersuinermik sungiusarneq

Ilaqutariinnik sullissinermik ilinniartitaanerup ilisaritinnera, ilinniartitaanerup ingerlanerani suleqatigiinneq apersuinermik sungiusarneq

ILISARITITSINEQ
Ilaqutariit paarsisartut ataatsimeeqatigiittarnitsinnut ummammik pisumik tikilluaritsi. Naapeqatigiittarnivut ataatsimiinnertut taagorpavut.

Ingerlaasia Kalaallit Nunaanni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit Fairstart Fonden suleqatigalugu pilersitaavoq, ilaqutariinnullu paarsisartunut ilinniartitaanerit nunarsuarmi tamarmi suliarisarpai, ilinniagallit apeqqutinik ilissi sulissutigisassi assinginik suliaqartuupput.

Meeqqat inuusuttullu pitsaanerpaamik qanoq isumassorneqarsinnaanerannik ilisimasaqalernissarsi ataatsimiinnerit siunertaraat. Ilitsersuisup oqaluttuarneratigut, suleriaatsimut siunnersuutitigut, kiisalu qanoq isumassuisoqartarneranik videonik takutitsisarnikkut tamanna pissaaq. Tamakku tamarmik ataatsimiinnerit akornanni angerlarsimaffissinni qanoq suleriaaseqarnissassinnik isumassarsisitsisuupput, ilaqutariit tamarmiusut ingerlalluarsinnaaqqullugit. Ilaqutariinnik paarsisartunik allanik ilaqarlusi maaniinnersi taamatulli pingaaruteqartigaaq, taamaasilluni isummasinnik, isumassarsiassinnik, aliasuutissinnik ulluinnarnilu unammillikkassinnik avitseqatigiissinnaassagassi.

Eqimattanngussaasi nukittuut, aamma ingerlaatsip naammassereernerata kingorna immikkut tapersersoqatigiissinnaasut.

 

Angajoqqaarsiat ulluinnarni sunik unammilligassaqarpat?

Kalaallit Nunaanni angajoqqaarsiat unammilligassarpassuaqarpoq, ataatsimoorlutalu ataatsimiittarnitsigut sulinissinnut tapersiissuteqarsinnaavugut:

 

  • Meeraq qanoq ililluta ilaqutariinnut akuulersissinnaavarput, meeraq ilaqutariinnut ilaasutut misigisimalersillugu, ilaqutariillu tamarmiullutik ingerlalluarsinnaaqqullugit?
  • Meeqqamut inuusuttuaqqamulluunniit sinaakkusiussat toqqissisimanartut qanoq pilersissinnaavagut, pissusilersortarnermigut ajornartorsiuteqarpat, ilaqutariinni qanoq inooqatigiittoqartarneratigulluunniit ilikkarsimanngippagu inersimasunullu tatiginninngitsuulluni?
  • Angajoqqaat qanoq suleqatigineqartarpat – aamma angajoqqaat namminneq ajornartorsiuteqartut?
  • Kommunimi ingerlatsivik, meeqqerivik, atuarfik sulisullu ilinniarsimasut qanoq suleqatigineqartarpat?
  • Angajoqqaarsianik allanik qanoq nassaassaanga, unammilligassanik avitseqatigisinnaasannik, aaqqiissutissatsialannillu nassaarniaqatigisinnaasannik?
Tassaapput apeqqutit, silarsuarmi tamarmi angajoqqaarsiat ullut tamaasa sulissutigiuagaat. Ingerlaaseq manna kalaallit angajoqqaarsiat meeqqallu amerlaqisut apersoreerlugit, suullu sunniuteqartarnerannik ilisimatoorpassuit siunnersuutitsialaat aallaavigalugit pilersinneqarpoq. Tamaattumik ilissi kissaatisi pisariaqartitasilu aallaavigalugit ingerlaaseq pilersinneqarpoq. Pisariitsunnguuvoq sulissutigiuminarlunilu, aallaqqaammullu sorpassuarnik ilisimasaqarnissaq pisariaqarani. Ataatsimiinnerni akuulluni peqataanissaq, ajornartorsiutillu angajoqqaarsiat tamarmik misigisartagaat ammasumik oqaluuserinissaat naammappoq, ilisimalikkallu nutaat ulluinnarni atorlugit.

Meeqqanut paarineqartunut inuit pingaarnerpaartaat tassaapput angajoqqaarsiat, taakku angajoqqaami nukissaqarfiginngisaanik isumassuisorigamikkit. Allat meeraannut angajoqqaarsiaaneq, toqqissisimatitsineq, oqaloqateqartarneq, aalajangersimasunik sinaakkusiineq ulluinnarnilu suliassiisarneq oqitsuinnaanngilaq. Ilinniartitaanermi matumani angajoqqaarsiat allat eqimattaqatigilissavasi, ilitsersuisumillu ilisimasanik siunnersuutinillu tuniorarneqarlusi, kiisalu ilaquttariinnissinni kiisalu meeqqap paarisassi nuannersumik ulluinnaqarlutik ingerlallualernissaanik sulissuteqaqqilernissarsi siunertaavoq.

Ataatsimiittarnitsinni naapiffissaqassaasi immissinnik ilitsersuisumillu ilisarisimasaqalersitsisumik, taamaasillusi unammilligassat aaqqissutissatsialaallu peqatigiillusi ammasumik oqaluuserisinnaassagassigit! Nammineq eqqarsaatit allanut avitseqatigiissutigineqareeraangata, aatsaat pissutsit nutaamik isiginiarneqalersinnaasarput, pissutsillu allatut iliorluni iliuuseqarfigisinnaanerat nukissaqarfigineqalersinnaalluni. Ilisimatusarnerup takutippaa angajoqqaarsiat pitsaasunik attavigisartagallit aamma oqaloqatigiinnissamut ammasut meeqqat paarisatik ilaquttatillu ulluinnarisami ingerlalluartilissallugit ajornannginnerutittaraat. Taamaattumik maani suulluunniit oqaloqatigiissutigisinnaavasi – aamma suugaluartulluunniit allanut nalinginnaasumik oqaloqatigiissutigineqarneq ajortut.


Suut suleqatigiissutigissinnaavagut?

Ataatsimiinnerit tamarmik  immikkut qulequtaqarput kalaallit angajoqqaarsiat eqqarsaatigiuartagaannik:

  • Angajoqqaarsiat meeqqanut inuusuttunullu attaveqatigiinnerat toqqissisimanartoq qanoq pilersissinnaavaat?
  • Toqqissisimaneq toqqissisimannginnerlu qanoq ersersinneqartarpa, aamma meeqqat inuusuttullu tunuarsimaartut, kamaqartut imaluunniit tatiginninngitsut qanoq naapinneqartarpat?
  • Qanoq ililluni meeqqat angerlarsimaffimmi ulluinnarni suliassaasinnaasunik ikiuunnissamik ilikkartinneqarsinnaappat, ullut tamaasa ingerlanneqartartussamik.
  • Annaasaqarneq nooqqittarnerillu misigisarsimasat meeqqamut qanoq oqaloqatigiissutigineqassappat, nukissaqalernissaq imminullu tatigilernissaa anguniarlugu?
  • Meeqqat inuusuttuaranngorneranni qanoq ikiorneqassappat, aamma isumaqatigiissuteqarnissamut malittarisassaqarnissamullu qanoq peqataatinneqassappat?

Ataatsimoorluta ataatsimiinnigut ilisimalikkasilu qanoq sapinngisamik annerpaamik pissarsiaqaatigisinnaavisigit?

Naapeqatigiikkaangatta suut ilissinnit ilimagisassaappat?

  • Atortut paasinissaannut immissinnut ikioqatigiigitsi 
  • Ilitsersuisumit ikiorneqaqqugit – arlaannik nalornissuteqaruit aperigit 
  • Akuullusi peqataagitsi: eqimattakkuutaani oqaloqatigiinnerni ulluinnarni unammillernartitasi saqqummiussigit 
  • Ataatsimiinnerit akunnerini suliaqartarit: ataatsimiinnerni ataasiakkaani ilikkarsimasani angerlarsimaffissinni sulissutigisigit. 

        

Ilitsersuisussi suleqatigerusuppaasi, aamma misilittakkanik avitseqatigiinnermi. Ilinniartitaassaasi ulluinnarni isumassuineq pillugu videokkut takutitassianik isiginnaagaqartarlusi, aaqqiissutaasinnaasullu akornassinni oqaloqatigiissutigalugit. Suliassanik tigussaasunik aamma suliassinneqassaasi: Ataatsimiinnerit ataasiakkaat naajartorneranni tamani angerlarsimaffissinni qanoq suliniarnerlusi nammineerlusi pilersaarusiortassavarsi. Tulliani naapeqqinnitsinni qanoq ingerlasimanersoq tusarnialugu aallarniutigisassavarput. Misilittaqattaalertillugu iluatsikkiartornerulersarpoq. Taamatut iliornikkut angajoqqaarsiat ulluinnarisamik pitsanngorsaaneq tamarmik pikkoriffigineruleriartortarpaat.

 

Ingerlaaseq naammassereeriarpat nunani allani angajoqqarsiat ilinniarnermik malinnaasimasut misigisartagaasa assinginik misigisaqarunnarsivusi: angajoqqaarsiat eqimattakkuutaat nukittuut, oqaloqatigisinnaasasi tapersersorneqarfigisinnaasasilu pilersissimavasi. Ilaqutariit meerarlu paarisaq ingerlalluarnerulersimasut, ajornartorsiutillu siusinnerusukkut aaqqinneqarsinnaanngitsutut isikkoqarsimagaluartut aaqqiissutissarsisimallugit.

Piginnaasat ineriartortinneqartussat:

  • Paasissallugu inuunermi nammineq misilittakkat aallaavigalugit ilissi angajoqqarsiatut tapertaallusi pingaaruteqartumik inissisimagassi

 

  • Ataatsimiinnerni oqaloqatigiinnerni oqallinnernilu ammasuunissaq
Ataatsimiinnerni sammisassat:

Ataatsimiinnermi siullermi matumani ilinniaritaanerup ingerlaasianik ilinniartitaanermilu matumani anguniakkat imarisaannik paasitinneqassaasi.
Angajoqqaarsiat allat peqatigalugit apersuinermut peqataassaasi (marluk-marluk), tassuunakkut paasissagassiuk nammineq inuunissinnit pingaaruteqartunik qanoq ilisimasaqareertigalusi – ilisimasat ulluinnarniangajoqqaarsiatut sulinissinni atorluarneqarsinnaasut. Meeqqat paarisat inersimasumik isumassortiminnik annaasaqarnerminni avissaartitaanerminnilu qanoq qisuariaateqartarnersut paasissagaani, nammineq meeraatilluni avissaartitaanermi qanoq qisuariaateqarsimanerup oqaluuserineratigut, meeqqat pineqartut paasiuminarnerujussuusarput.

Peqataasut tamarmik, aamma ilitsersuisoq ingerlaatsimi matumani nipangiussisussaatitaapput, taamaattumik ammasumik oqaloqatigiiginnarsinnaavusi.

Ataatsimiinnerup siunertai:

  • Imminut ilakkarnissaq paarsinermilu atukkassinnik immissinnut oqaluttuunneq.
  • Ilinniartitaanermi anguniakkani ataatsimiittarnerit sulinissinnut qanoq atorsinnaanerisi paasillugu, aamma ataatsimiinnerit ataasiakkaat akornini angerlarsimaffissinni qanoq sulilluarnerusinnaanerlusi.
  • Ilissi nammineq inuunissinnit misilittakkasi suliamut atatillugu ilisimasanut naleqarluartunut qanoq tapertaasinnaanerat misissorlugu.
  • Ilissi meeqqap paarissassi angerlarsimaffimmi qanoq pissusilersuuteqartarnera maluginiarlugu tullianillu oqaluuseralugu.