Ataatsimiinneq A/10
Qupperneq 2/6: Ilaqutariinni paarsisartuni nukittuffiit naleqartitallu paasiniarneratIlaqutariinni paarsisartuni nukittuffiit naleqartitallu paasiniarnerat
Ilaqutariit ilaat ilaqutariit paarsisartunngortarput eqqarliminnik, ima ajornartorsiortigisumik, ilaquttat piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumiluunniit meeqqamik isumaginnittussanngorlutik sassartariaqarnerat pissutigalugu ikiuerusukkamik. Qanigisatut ima artorsaateqartigippat, imaluunniit meeraq mikigallartillugu toquppat, aataakkut aanaakkullu, qatanngutit, illooqqat arnat angutillu meeqqamik tigusisarput. Taakku qanigisatut ilaqutariinnik paarsisartunik taaneqartarput.
Ilaqutariit allat najukkami inuiaqatigiinni meeqqat aarlerinartorsiortut akisussaaffigisutut misigisimasarput, ilaqutariittullu nukissaqarluarnertik meeqqamik aarlerinartorsiortumik paarisaqalernissamut atorusuttarlugu. Taakkualu ilaqutariittut paarsisartutut suliaqalersarput.
Ilaqutariit paarsisartut assigiinngitsut taakku marluk tamarmik kalaallini inuiaqatigiinni pingaaruteqaqisumik suliassaqarput. Meeqqanut inuusuttunullu ajornartorsiutinit aliasunnermillu eqqugaasimasunik angajoqqaalinnut, angajoqqaatut imminnut inissittarput. Taamaattumik qanigisatut paarsisartoqarnera aamma suliffigalugu paarsisartoqarnera ilisimassallugu pingaaruteqarpoq, aalajangiisorli tassaavoq imminut angajoqqaatut isiginissaq, meeqqamut toqqissisimanermik ulluinnarisallu aalajaatsuuneranik, meeqqap angajoqqaavimminit pisinnaanngisaanik, meeqqamut tunniussisartoq.
Ilisimatusarnerup takutippaa inersimasunit taakkuujuartunit sivisuumik isumassorneqarneq isumaqartoq, meeqqat ilaqutariinni paarsisartuni taakkuujuartuni sivisuumik najugaqarsimasut, meeqqanit assersuutigalugu meeqqat angerlarsimaffiinut inersimasunik amerlaqisunik nikerartuartunik sulisulinnut inissinneqartunit inuunerminni ingerlalluarnerusartut. Ilaqutariinni paarsisartuni toqqissisimasumik nuannersumillu najoqatigiinneq ilikkarsinnaavaat, ulluinnarni tigussaasumik suliassat suliarinissaat ilikkarsinnaallugu, tamakkualu siunissami ullut arlaanni ilaqutariit qimakkunikkit atorfissaqartippaat. Misissuinerit allat takutippaat inuusuttut 18-inik ukioqalernertik qaangerlugu ilaqutariinni paarsisartuniissinnaatitaasut inersimasutut inuunerminni suli ingerlalluarnerusartut.
Mia angajoqqaarsiaasartunut siunnersortimiit siunnersuutitsialaat
Karl Peter ataatarsiaasumit siunnersuutitsialaat
Meeqqat inuusuttulluunniit isumassorneqannginnermik malunnaatillit tigunerat artornarsinnaavoq. Ataatsimiinnerit tulliuttut, ilissi ilaqutariittut paarsisartutut aqqusaagassassi ingerlaneranni, ilissi ilisimasasi namminerlu pilersaarusiornersi sakkugalugit ilaqutariit qanoq ingerlasinnaanerat ilikkassavarsi, meeqqallu inissinneqarsimasut amerlaqisut ajornartorsiutigisartagaasa qaangernissaannut meeqqat ikiorlugit. Tamanna annertuumik unammillernarsinnaavoq, ilinniartitaanermili matumani siunertaavoq ilisimasaqalersinnissarsi ataatsimoorussamillu oqallittarnissarsi, taamaasilluni paarsineq piffissaanngitsumi unitsinneqassanngimmat.
Meeqqamik paarisassamik tigusineq aqqaluartaamik najattaamilluunniit inunngortoqarnerata assigiinnangajappaa: ilaqqutariinnut inoqutaasumik nutaamik takkuttoqarnera ilaqutariinni inissisimaffinnik attuumassuteqarfigisanillu pioreersunik arlalippassuartigut allannguisarpoq. Ullumikkut qulequtaq tassaavoq meerarsiamik tigusinissamut ilaqutariit qanoq piareersarneqartarnerat.
Meeqqamik paarisassamik tigusinermik marlunnik suliassaqarpoq. Suliassap aappaa tassaavoq tigussaasumik piareersagassat (ineeraq nuannersoq meeqqamut piareersarlugu, igaffimmi issiaviit ataatsimik ilallugit, annertunngitsumik tikilluaqqusineq aaqqissuullugu).
Suliassat aappaat tassaavoq angajoqqaarsiatut imminut piareersarnissaq (soorunami nammineq meeqqat, immaqalu aamma qanigisat sanilillu) piareersarnissaat meeraq ilaqutariinnut ilaasutut misiginiassammat. Taanna suliassat taakku marluk annersaraat. Ingerlataq tulliuttoq suliassassi siullersarissavaat. Ilaqutariittut inuunissinni naleqartitat pitsaasut meerarsiassinnut tunniussinnaasassi nassaarinissaat matumani pineqarpoq.
Ilaqutariit paarsisartut naleqartitatik piginnaasatillu pitsaanerpaat tunniussinnaasarpaat. Ilaqutariit paarisartut meeqqamut inuusuttumulluunniit meeqqamut isumassuinermi pisariaqartitaq tunniunnissaat naatsorsuutigineqartarpoq. Taamaattumik ilaqutariinni pitsaasumik inuuneqarnermut atatillugu ilaqutariit sunik tunniussaqarsinnaanertik pillugu oqaloqatigiinnissaat pingaaruteqarpoq.
Naleqartitat ilaqutariit tamarmiusut meerarsiamut tunniussinnaasaasa ilaqutariinni inoqutaasunit tamanit avitseqatigiissutaasinnaallutillu ilisimaneqalernissaannut sungiusaat manna iluaqutaassaaq.
Tamannalu ilaqutariinni immikkuullarissuunersi takussutissaavoq.
Marlukkaarluni, imaluunniit angajoqqaat aappariit marluk ataatsimoorlutik
Ilaqutariissinni ulluinnarisarsi eqqarsaatigeriarsiuk:
Ilaqutariittut inuunissinni pissutsit pingasut naleqartinnersaasasi, meeqqallu ineriartornerannut pitsaasuusut nassaarisigit.
Naleqartitanut aaku assersuutissaaluit, namminerli naleqartitasi toqqarsigit:
- Meeqqat kalaallit kulturiannik ilikkagaqarnissaat pingaaruteqartoq isumaqarpugut – timersornernut piniarniarnermullu ilagisarpagut, sakkunik atuinermut nerisassiornermullu ilinniartittarlugit.
- Akuttunngitsumik nuannisaaqatigiittarpugut, tassani meeqqat qanoq eqqarsaateqarnersut misigisimanersullu, atuarfimmi qanoq ingerlanersut, sunik takorluugaqarnersut kissaateqarnersullu meeqqanut oqaloqatigiissutigisarlugu.
- Meeqqat inuusuttullu artorsaateqartut ilaginissaat, oqaloqatiginissaat tapersersornissaallu sungiusimavarput. Naak pissusilersuutimikkut ajornartorsiuteqaraluartut aliasuuteqaraluartulluunniit, misilittakkatsigut ikiorneqarsinnaapput.
- Pinnguarnernik aallartitsillaqqippugut. Nipilersornerusinnaavoq, erinarsornerusinnaalluni, katitertakkanik katiterinerusinnaalluni pinngussanilluunniit pinnguarnerusinnaalluni.
- Meeqqat ittoortut kiserliortullu ikinngutitaarnissamut ikiornissaat pikkoriffigivarput – angerlarsimaffitsinni meeqqanik allanik pulaartoqarajuttarpugut.
- Immitsinnut asaqatigiippugut, ulluinnarnilu immitsinnut nersualaartarluta apartarlutalu
- Ulluinnarni aalajaatsumik tulleriinnilersuisuuvugut, kikkut tamarmik sulerissanerlutik nalussanagu. Meeqqat aalajangersimasunik pisussaaffilertarpavut, ulluinnarni akisussaaffimmik tigusinissaq sungiunniassammassuk.
Oqaluuserereerussigit naleqartitasi pingasut pappialamut allassigit.
Sungiusaatit naleqartitat pingasut angerlarsimaffissinni ilaqutariittut piareersarnissassinnut suliaqarnissinni iluaqutigissavasi:
- Ilaqutariinni ulluinnarisaq nalinginnaasoq nassaareqqullugu nassuiaatigeqqullugulu tamaasa qinnuigisigit, ulloq taanna ulloq manna tikillugu pitsaanerpaasutut tamanit isumaqatigiissutigineqassaaq – ulloq tamassi ilassinnik nuannaaruteqarfigisarsi, illaqatigiiffigisarsi ilumullu nuannisaaqatigiiffigisarsi. Aamma ulloq ulapikkaluarluni unammilligassamik ataatsimoorluni qaangiiffiusoq toqqarsinnaavarsi. Ulloq immissinnut nassuiaatigisiuk – ilaqutariinni inoqutigiit tamarmik immikkut sulerippat, ulloq taamatut kinguneqarsinnaatillugu?
- Suut oqaluuserisimanerlugit allattorsigit: tassaapput uagut ilaqutariittut ilaqutariittullu paarsisartutut piginnaasagut.
- Ilaqutariinnut ilaasut ataasiakkaat tamaasa aperisigit: Meerarsiamut tigusassatsinnut tigoriikkatsinnulluunniit pitsaanerpaamik isumaginninnissamut pitsaaqutigut piginnaasavullu qanoq atorsinnaavagut?
- Immissinnut tusaaniarit pingaartumillu ilaqutariissinni meerartasi tusaaniarlugit. Ilaqutariinni nutaatut meerartarilikkap tikilluaqqusaasutut misiginissaanut qanoq iliorsinnaanersut aperisigit.
