Ataatsimiinneq A/10

Qupperneq 4/6: Paarineqarluni inissinneqarnerup aallaqqaataa siulleq meeqqap qanoq misigisarpaa? Piffissamik ikaarsaariarfiusumik paasinninneq

Paarineqarluni inissinneqarnerup aallaqqaataa siulleq meeqqap qanoq misigisarpaa?
Piffissamik ikaarsaariarfiusumik paasinninneq

Meeraq inuusuttorluunniit ilaqutariinnut paarsisartunut apuukkaangat, naapinnissarsi piareersarsimaffigereertarparsi, meeqqallu inuusuttulluunniit ilaqutariissinnik sungiussinissaanut piginnaasassinnik tamanik atuinissaq qilanaarigunartarlugu.

Ilaqutariinni paarsisartuneeqqaalerneq meeqqamut inuusuttumulluunniit annertuumik artornarsinnaanera paasissallugu pingaaruteqarpoq. Imaassinnaavoq inissinneqarneq sioqqullugu piffissaq paatsiveqarsimanngitsoq puullaaqinarlunilu, pingaartumik angajoqqaat piumasaat akimorlugu meeraq inuusuttorluunniit arsaarinnissutigineqarsimappat. Meeraq inuusuttorluunniit peqqissaartumik piareersarneqarsimagaluarpalluunniit, inissinneqarneq misigisaavoq ajornartorsiornartoq, ilaqutartaaminnilu toqqissisimasutut misigiartulerlutik sungiussinissaminnut piffissangaatsiamik pisariaqartitsipput. Imaassinnaavoq annikitsuaraannarmik toqqissisimaffiusumik isumassuiffiusumillu ulluinnarisameersut. Alarneqarnermut sakkortuumik qisuariaateqarsimagunik, inissinneqarnerminnut namminneq pisuusutut misigisimasinnaapput.

MEERARSIANUT ARTORNARTOQ: ILAQUTTANIK ANNAASAQARNEQ PEQATIGISAANILLU NUTAANIK ILAQUTARTAARLUNI

Niviarsiaraq 10-nik ukiulik, ilaqutariinni paarsisartuniittoq, paarineqarnermini ukioq siulleq qanoq misigisimanerlugu ilisarnartumik oqaluttuarpoq. Taamanikkut 6-nnik ukioqarpoq.

““Inussiarnisaarfigaannga, nuannarinngeqaakkali (ilaqutariit paarsisartut( nutaajummata. Anaanaga ikinngutikkalu maqaasiuaannarpakka, ilaqutariit paarsisartut uannut ajunngisaarnerisa tamaasa anaanaga eqqarsaatigiliinnartarpara. Isumaqarama arsaarinnissutigineqarama naalanngitsorujussuullunga niviarsiaraasimallunga. Ineerara nutaajuvoq illuallu allatut tipeqarluni, tamannalu nuannarinngilara. Aallaqqaammut erseqaanga isiginngikkaanganngalu assut qiasarlunga, ataasiarlunga qimaariaraluarpunga, sumunnarnissarali nalugakku uterfigeqqiinnarpakka. Pitsikkaangannga taamaallaat eqqarsaatigisarpara anaanama pisiarissallugit akissaqartinngikkai, taamaattumillu peersitaasimasunga, taava nilliaffigisarpakka isumaginissara taamaallaat aningaasarsiutigigaat, aamma nuannarinngikkaannga. Tamatuma nikallungalersittarpai uangalu ilarasuttarpunga uanga nikallungalersikkakkit, kisiannili qamani sakkortuumik kamaateqartuarama. Nuannarilerukkit anaanama isumaluffigilissagaanga ersissutigigakku. Isumaqarlunga anaanama ikinngutimmalu puigorsimagaannga, taamaattumik nuannaajallaqaanga (ilaqutariit paarsisartut) siusinnerusukkut najugaqarfigisimasannut angallammannga ikinngutinnullu allannissamut ikiorlunga. Maanna nalunngilara nuannarigaannga, ilaanneeriarlutalu oqaluuserisarparput aallaqqaammut qanoq naalanngitsigisimanerlunga, taava illaatigisarparput…”

“Meeqqat ’aserorsimasut’ amerlaqisut tigusimavakka. Tapersersorniarnerat ajornakusooqaaq, assut kamaqarput allatullu eqqarsartaaseqarlutik – amerlanersaalli piffissap ingerlanerani eqqissisimanerulertarput. Toqqissisimanermik asanninnermillu tunisarpakka oqaloqatigisarlugillu. Naviinnginnissaat pingaaruteqarpoq.”

– Anaanarsiaq

Oqaluttuap matuma takutippaa meeraq ilaqutariinnut paarsisartunut nuuttoq aallaqqaammut atukkaminut nutaanut sungiussiniarsarinermi peqatigisaanik kalerrisaarneqartuartutut, aliasuuteqartutut paatsiveerusimaartutullu misigisimasartoq.

Meeraq ilumoortumik ajornartooqqavoq – isumassuisuni pingaaruteqartut annaaqqammerpai. Aliasuuteqaleruttornermi matumani inuit, isumassuisunngornissaminnik kissaateqartut, aamma meeqqamut qanilaarusuttut aamma isummerfigisussanngorpai. Takorlooriaruk illit nassuiaatitaqanngitsumik suliffinnit soraarsitaavutit, kingornalu inuit siulliit naapitatit inukkuminartuupput, atorfimmilu taannaasumi atorfinitsikkusullutit – tatigissavigit? Ilimananngilaq…

PIFFISSAMI IKAARSAARIARFIUSUMI INISSAQARTITSISINNAANEQ NAAMMAGITTARNERLU

Meeqqamut inuusuttumulluunniit avatangiisinut nutaanut sungiussiniarnermut angajoqqaarsianullu misigissutsikkut attaveqariartulernermut piffissaq qanoq sivisutigisarnersoq isumassuisut nutaat paasiuminaatsissinnaavaat. Ukioq siulleq ukiutut ikaarsaariarfittut isigisiuk, tamatumani meeqqap inuusuttulluunniit nukipparujussuit atukkaminut nutaanut naleqqussarniarnerminut atortarpai. Meeraq inuusuttorluunniit ukioqqortunerutillugu, piffissaq sivitsoriartortarpoq. Meeqqap inuusuttulluunniit misigissutsit eqqarsaatillu tamaasa nutaamik aaqqissuuttariaqarpai, tamannalu suliassaavoq tamaviaarnartoq.

Angajoqqaarsiat naammaginartumik ajunngissuseqannginnertik annilaanngatigigunikku naleqassusertillu uppernarsarniarsaralugu, meeqqap inuusuttulluunniit siuariaatai qitiutippallaalersinnaavaat, pitsaasumillu pissusilersornissamut amerlavallaanik piumasaqaateqalersinnaallutik kiisalu asaneqarnermik malunniutit, sukkavallaamillu ineriartornissaq utaqqilerlugit. Piffissap siulliup iluarsaanneqarfittut eqqarsaatiginissaa pitsaaneruvoq: meeraq inuusuttorluunniit qasuersaarnissamut, saammarsarneqarnissamut akuersaarneqarnissamillu pisariaqartitsivoq. Meeqqap inuusuttulluunniit ajornartoorfiusoq aqqusaaleruttorpaa.

Angajoqqaarsiatut meeraq inuusuttorluunniit qisuariaatinik taakkuninnga inissaqartitsinissamut ikiorsinnaavarsi – meeraq inuusuttorluunniit ataavartumik stresseqarsinnaavoq, kamaqarsinnaalluni nikallungasinnaalluniluunniit. Ilissi qisuariaatisi eqqissisimasuusariaqarput inussiarnersuullutillu, aamma meeqqap inuusuttulluunniit qisuariaatai inuttut nammineq tigussanngilasi – atukkanut nutaanut ajornartorsiornartunut pissusissamisoortumik qisuariaataapput. Naammagittaritsi amerlavallaanillu piumasaqaateqartassanasi. Meeqqap inuusuttulluunniit isumassuisuminut avatangiisiminullu nutaanut imminut naleqqussarneranut ikiuunnissaq pingaarnersaavoq. Piffissami ikaarsaariarfiusumi meeraq inuusuttorluunniit piginnaasarpassuarnik ilinniartinniarsarissanngilarsi – meeraq toqqissisimanerulereeriarpat taamatut iliorsinnaavusi. Suleriaatsinik aalajangersimasunik ikittuaraannarnik aalajangersaasinnaavusi ikittuaraannarnillu pisussaaffiliillusi.

MEEQQAMIK AVISSAARNEQ PINNGITSOORTISSIUK ULLUINNARNILU SULERIAATSINIK TOQQISSISIMASUNIK PILERSITSILLUSI

Qaammatini siullerni meeqqap timikkut avissaannginnissaa isumassarsiatsialaagunarpoq – angajoqqaarsiat aappaa tamatigut najuuttariaqarpoq pissarsiarineqarsinnaassallunilu. Tamanna pingaartumik naalungiarsunnut meeraaqqanullu atuuppoq, meeqqanulli anginerisunut, isumassorneqarnermik sungiusimasaqanngitsunut ilaanneeriarluni atuuttarpoq. Meeraq meeqqatut naalungiarsuit assigalugit saammarsarneqarnissamik isumasuisullu najuunnissaanik pisariaqartitsisutut eqqarsaatigisiuk. Angajoqqaarsiat amerlaqisut oqaluttuarisinnaavaat ini minutsialunnguani qimakkunikku meerarsiartik aallaqqaammut tatamilersartoq. Tamanna piffissap ingerlareernerani sakkukilliartussaaq – ilaanneeriarlunilu aallaqqaammut naatsorsuutigisassinnit sivisunerujussuusassalluni, taamaattumik annertuumik naammagittartariaqarpusi.

Aallaqqaammut sammisarpassuarnik, feeriarluni angalanernik, ilaquttanik ikinngutinillu qaaqqusisarnernik aallartitsissalluni isumassarsiatsialaanngilaq – tamatuma meeqqamut inuusuttumulluunniit sungiussiniarneq ajornarnerulersiinnassavaa. Eqqissisimasunik ulloqarlusi misilissiuk, piffissami sivisunerusumi kisimiiffigisinnaasassinnik nalinginnaasunillu ulluinnarni sammisartakkanik ingerlataqartarlusi, meeraq inunnut allanut nutaanut ilasaritinneqartinnagu.

Piffissami ikaarsaariarfiusumi meeqqap inuusuttulluunniit ilaqutariit ulluinnarni aalajangersimasumik suliarisartagaat ilikkassallugit pisariaqartippaa. Tamanna meeqqap inuusuttulluunniit atukkaminik paatsiveqanngitsumik qimatsinissaanut periarfissatsialaavoq. Ullut tamaasa piffissami aalajangersimasumi assigiinnik iliuuseqartaritsi. Assersuutigalugu unnukkut sinnassaatitut atuagaq taannaannaasoq untritileriarlutit atuarsinnaavat. Ilaquttat nutaat illumi inuuffigisami sinaakkutinik aalajaatsunik neqerooruteqarnerannik tamanna meeqqamut inuusuttumulluunniit takutitsissutaasinnaavoq. Ileqqut annikitsut suut sammisallu annikitsut suut ulluinnarni suliarisinnaasasi ilissi ilaqutariittut pilersissinnaanerisi eqqarsaatigisiuk, meeqqamut inuusuttumulluunniit silarsuaq siulittoruminartoq pilersikkiartuaarsinnaajumallugu.

AVISSAARTITAANISSAMUT ANNILAANNGATEQARNEQ – ”ULLORMIT SIULLERMIT ASAVAATIGUT – ILUMUT TAAMAAPPA?”

Meeqqap inuusuttulluunniit isumassuisuminit nutaanit avissaartitaanissamut ersissutaa pissusilersuutaanni assigiinngitsorpassuarnik takutinneqarsinnaavoq.

Meeqqat inuusuttullu ilaasa namminneq pisariaqartitatik sianigiunnaartarpaat, itigartitaanillu amerlanerusut pinngitsoorniarlugit angajoqqaarsiartaaminnut imminnut naleqqussarniarlutik qanorluunniit iliornissartik piareersimaffigisarlugu. Meeqqat inuusuttullu ilaasa angajoqqaarsiatik asasutut ittarpaat ullormillu siullermiit ajunngilluinnartumik imminnut naleqqussartarlutik, meeqqallu inuit naapitani tamaasa inequnarluinnartumik pissuseqarluni attaveqarfigisinnaasarlugit.

Ilumoortumilli itinerusumillu misigissutsikkut attaveqalerniarneq sivisoorujussuuvoq. Taamaattumik taamatut naleqqussarnermik pissusilersuuteqarneq itigartitaanissamut ersissuteqarnerannit ingerlarsortinneqarsimasinnaavoq. Qaammatit arlalialuit kingorna meeraq inuusuttorluuniit toqqissisimasutut misigileriartorsinnaavoq, ilaanneeriarlusilu ajornartorsiutit aaqqiagiinnginnerillu meeqqap inuusuttulluunniit nammatarisai takusinnaasassavasi. Pissusiviusutigulli tamanna isumaqarpoq meeraq inuusuttorluunniit toqqissisimajartulerluni, tammarnaviannginnersilu tatigalugu, naak ajornartorsiutini ilissinnut toqqortorunnaarsimagaluarlugit.

Meeqqat inuusuttulluunniit allat tamatuma killormoorluinnartuanik qisuariassapput. Naleqqussarnermut piginnaasat ingasattajaartumik takutinnagit, itigartitaanissaq annilaanngatigigamikku isumassuisortaaminnut attaveqalernissaq tatiginnilernissarlu pinngitsoorniavittarpaat. Meeqqat taakku ilikkarsimagajuttarpaat inersimasumik pinngitsuuisinnaannginneq angorusunnagu, taava pakatsisitaananilu itigartitaasoqassanngilaq. Meeraq inuusuttorluunniit annertuumik nammineersinnaassuseqarpasittarpoq ilissinnillu ikiorneqarnissani pisariaqartippasissanagu. Eqqaamasiulli tamanna inuuinnarniarnermik meeqqap inuusuttulluunniit ilikkarsimasaanik pissuteqarmat, meeqqallu tamarmik ataavartumik isumassorneqarnissamik, tapersersorneqarnissamik asaneqarnissamillu pisariaqartitsimmata.

Piffissap ingerlanerani, meeraq inuusuttorluunniit ilissinni toqqissisimaneruleraangami paasillugulu peerutissanngitsusi, tatigileriartussavaasi misigissutsikkullu ilumoortumik attaveqarfigileriartorlusi. Meeqqap inoqatiminut tatiginnilerseqqinniarnera sivisusinnaavoq, angajoqqaarsiartaaminulli meeqqap misilittagariligai pitsaasut ataasiakkat tamarmik ilorraap tungaanut ingerlanerupput.

Meeraq siusissukkut sakkortuumik sumiginnagaasimappat inuunerminilu inersimasunut siullerpaanut itinerusumik attaveqalersimanani, taava meeqqat isornartoqartitsinngilluinnarlutik killissaqaratillu qanillisatik tamaasa attaveqarfiginialersarpaat, tamanna itinerusumik attuumassuteqalernermik kinguneqartanngikkaluartoq. Meeqqamut taamatut ittumut attaveqalerniarneq ukiunik arlalinnik sivisussuseqarsinnaavoq.

EQIMATTAKKAARLUNI OQALLINNEQ –minutsit 10

Meerarsiassi ilissinnik sungiussinissaanut ikiorniarlugu suna pingaarnerpaatut iliuuserisinnaavisiuk?
Meerarsiarpiassi inuusuttulluunniit paarisassi inissaqartitsinissigut naammagittarnertigullu avatangiisinut nutaanut naleqqussarnissaannut qanoq ikiorsinnaavisigit?
Meerarsianik inersimasunit ikioqqunngisaannartunik isumassorneqarusungisaannartunilluunniit takusimavisi?
Meerarsianik tamatigut kamaateqartuaannartunik allanilluunniit naammagittaalliuuteqartuaannartunik takusimavisi?

Siulia

Tullia