Ataatsimiinneq A/10

Qupperneq 5/6: Ilaqutariinni toqqissisimalersitsineq namminerisamillu inissaqartitsilerneq

Ilaqutariinni toqqissisimalersitsineq namminerisamillu inissaqartitsilerneq

INUTTUT INISSAQARTITSINERUP INERIARTORTINNERANUT TAPERSERSUINEQ

Meeqqat inuusuttullu paarisassanngortitaallutik inissinneqarsimasut amerlaqisut sumut atassuteqarnertik misigiuminaatsittarpaat, ilaqutariinnullu nutaanut ilaalersimanertik misigiuminaatsittarlugu. Meeqqap inuusuttulluunniit toqqissisimalernissaanut ilaasutullu misigisimanerata tapersersornissaanut periuseq alla tassaavoq nammineq inuttut sumiiffigisaqarneq imaluunniit nammineq ineeraqarneq.

Meeqqat inuusuttullu ataasiakkaat tamarmik namminneq inuttut sumiiffigisassaqartariaqarput:

Tassaasinnaavoq meeqqap inuusuttulluunniit nammineq ineeqqaminik aaqqissueqataanera, nerriviup killingani nammineq issiaveqartitaanera. Aamma sikaaviusinnaavoq parnaartagaq, imaluunniit matusartoq meeqqa inuusuttulluunniit angajoqqaarsiallu kisimik ammarsinnaasaat.

Naalungiarsunnut meeraaqqanullu nammineq inigisaq tassaasinnaavoq pigisaq nammineq inuttut pigineqartoq, soorlu bamsi, pinnguaq tuluujuararluunniit nuannarisaat imaluunniit pinnguaq aalajangersimasoq. Pigisaq taanna ilaqutariit sinnerisa qanoq ataqqisinnaavaat?

Meeqqat anginerit inuusuttulluinimik piffissamilluunniit meeqqat allat inersimasulluunniit isummersorfigisariaqarnagit kisimiiffigisinnaasaminnik pisariaqartitsipput. Meeqqanut inuusuttunulluunniit pissusilersuutimikkut ajornartorsiuteqartunut allat isummersorfigiuarnissaat qasunarluinnarsinnaavoq. Ulluutillugu piffissani aalajangersimasuni meeqqap inuusuttulluunniit ineeqqamini kisimiiffigisinnaasaanik neqerooruteqaraanni inooqatigiinnikkut ajornartorsiutinut amerlaqisunut iluaqutaasinnaavoq. Atuareernerup kingornaasinnaavoq meeraq inuusuttorluunniit ilinniagasseritillugu, imaluunniit pissusissamisuuginnartumik peqqutissaqaraangat.

Meeqqanut anginerisunut inuusuttunullu nammineq ullorsiuteqarnissaq aamma isumassarsiatsilaasinnaavoq. Ullut tamaasa meeqqamut inuusuttumulluunniit oqaloqatigiissutigisassavarsi qanoq pisoqarsimanersoq imaluunniit meeqqap inuusuttulluunniit suut soqutiginerai, taakkulu ilissi imaluunniit meeqqap inuusuttulluunniit allattassavai. Innalernermi utimut eqqarsariarsinnaassuseq eqqaamasinnaassuserlu sungiusarluarsinnaaneqarajuttarput. Aamma meeqqap inuusuttulluunniit sammisai assilisarsinnaavasi ullorsiutinullu ikkullugit. Meeqqap inuusuttulluunniit ilaqutavii pillugit paasissutissat tamaasa meeqqamut inuusuttumulluunniit oqaloqatigiissutigisariaqarpasi ullorsiutinullu allallugit.

Aamma meeqqap inuusuttulluunniit pissusilersuutaani suut immikkuullarissuunersut suullu tassungarpiaq tunngasuunersut, meeqqap ilaqutariinni allanut attuumassuteqariaasia meeqqallu pikkoriffii meeqqamut inuusuttumulluunniit oqaloqatigiissutigisinnavasi.

Meeqqap timikkut allanngoriartornera uuttortarsinnaavarsi, assersuutigalugu meeraq iikkamut iigartillugu aqerluusamillu allallugu meeraq qaammatini kingullerni pingasuni qanoq allitigisimanersoq.

ILAQUTARIINNI SIUNNERSOQATIGIINNEQ TOQQISSISIMALERSITSINERMUT SAKKUTUT

Ilaqqutariinniit ilaqutariittut paarsisartunngorneq artornarsinnaavoq, ilaqutariinni inoqutigiinnut ilaasut siusinnerusukkut attuumassuteqarfigisani ilaqutariittullu inuunermi assigiinngitsunik misigisaqartarsimammata. Inissisimaffiit attuumassuteqarfiillu nutaat ineriartortinneqartussaapput, tamannalu sivisusarpoq.

Taamaattumik akuttunngitsumik ilaqutarinni kikkut tamarmik, inersimasut nammineq meerarisat meerarsiallu tusaaniarneqartillugit oqaloqatigiittarnissat aaqqissuunnissaat isumassarsiatsialaavoq. Ilaqutarinni siunnersoqatigiinneq assersuutigalugu sapaatit ualiini, imaluunniit qaammammut ataasiarluni ingerlanneqartarsinnaapput – apeqqutaalluni sorleq ilissi ilaqutarpiassinnut naleqquttutut nalilernerissi.

Ilaqutariinni kikkut tatineqaratik peqataanissaat isumagisiuk, kikkut tamarmik ernumassutitik eqqarsaatitillu siumut isummiussinertaqanngitsumik pillarneqaataanngitsumillu oqaatigisinnaassallugit. Ilaqutariit siunnersoqatigiinnerat ilaqutariinni inoqutigiit tamarmiusut pitsaanngitsumik sunnerneqarnissaannut illersuutitut ippoq.

””Uanga angajoqqaarsianni meeqqat amerlaqaagut. Arlaannataluunniit avataaniisitaannginnissaata maluginiarnissaata angajoqqaarsianit pikkoriffigineqarnissaa pingaaruteqarpoq. Kikkut tamarmik assigiimmik pineqassapput, kisiannili aamma tamatta assigiinngisitaartuunerput ataqqineqassalluni. Immitsinnut inoqutigiitsinnullu ataqqinnittussaavugut.”
– Meerarsiaq, 13-inik ukiulik.

Aallartitsinnasi ataatsimiinnermi malittarisassat erseqqissut aalajangersarsigit. Assersuutigalugu

Ataatsimiinnermi aqutsisumik toqqaagitsi
Immitsinnut unitsinneq ajorpugut
Kikkut tamarmik tusaaneqassapput sivisoqatigiimmillu oqaaseqarsinnaatitaassallutik
Ammasuuvugut assigiinngissitaartumillu oqaloriaaseqartoqartarnera mianerisarlutigu
Meeqqat ataatsimiinneq tamaat titartaasinnaatitaapput

Ilaqutariit siunnersuisoqatigiinnerat ataatsimiinneruvoq sorpassuarnut atorneqarsinnaasoq:

Ulluinnarni misigisartakkasi oqaluuserisigit

Ulluinnarni tapersersorneqarneq ineriartornerlu pineqartillugit, ilaqutariit aalajangiisutut inissisimapput. Taamaattumik ilaqutariit siunnersoqatigiinnerat sapaatit akunnerata ingerlanerani misigisat pitsaasut, atuarfimmi unammilligassat ikinngutinullu aaqqiagiinnginnerit pillugit oqaloqatigiinnernut atortarsigit. Meeraq inuusuttorluunniit misigissutsiminik oqaasinngortitsinissaanut ikiorsiuk, misigissutsillu artornartut sakkortuulluunniit nalilinnginnissaat isumagissavarsi. Aliasunneq, kamanneq sinnganerlu takutissallugit inissaqartinneqassapput. Oqaloqatigiitsillusi meeqqap inuusuttulluunniit nukittuffii ajornanngippat qitiutittarsigit, tamanna qajannaannerulersitsisarpoq, imminut tatiginerulersitsisarluni nuannaarnerulersitsisarlunilu.

Tamatta assigiinngisitaartuunerput ataqqineqalersissiuk

Aammattaaq ilaqutariit siunnersoqatigiinnerat meeqqat akornanni isumaqatigiissitsiniarnernut atorneqarsinnaapput. Meerarsianut namminerlu meerarisanut ilaqutariinni nutaamik ilaqalerneq isummerfigissallugu sapersaatiginarsinnaasarpoq. Taamaattumik arlaat inoqutigiinni aalajangersimasunik unammilligassaqarpat, tamanna nammineq meerarisassinnut pingaartumillu meerarsiassinnut nassuiaatigisiuk. Tassaasinnaapput inooqatinik peqateqarnermi ajornartorsiutit, avammut/silammut sammititamik qisuariaateqartarneq il.il.

Tamassinnut ataasiakkaanut atugassarititaasut nassuerutigisigit akuersaarlugillu. Ilaqutariinni tamatigut unammilligassaqartarpoq aaqqinneqartussanik – imminnut ilikkarfigeqatigiittarneq tassaavoq ulluinnarnik nuannersunngortitsisartoq pissanganartunngortitsisarlunilu.

Pilersaarusioritsi illumilu malittarisassaliorlusi

Malittarisassat eqqaatitsissutaapput, illoqatigiilluni inuunermik oqinnerulersitsisut. Malittarisassat meeqqat inuusuttullu allanik iliuuseqaqateqarsinnaanerinut assigiinngiiaassutsitsinnilu mianerinnissinnaanerannut ikiuutaapput. Ilaqutariit siunnersoqatigiinnerat malittarisassanik ilaqutariinni tamanut atuuttunik ineriartortitsinermut atorsiuk, taakku naammaginartumik akuttussusilimmik oqaluuserisassavasi ineriartorteqqillugillu: Malittarisassat suut avaqqunneqanngisaannassappat? Suut eqqaamassavagut? Qanoq pissusilersuuteqassaagut? Ilaqutariitsinni suut pikkoriffigerusuppagut?

Ilaqutariit siunnersoqatigiinnerat pingaartumik meeqqanut eqqarlini paarisaasunut annertuumik iluaqutaassaaq, taakkunani ilaquttat akuusut amerlagajuttarmata meeqqamut inuusuttumulluunniit suna pitsaanerpaanersoq pillugu isummersimasartunik. Ilaqutariit siunnersoqatigiinnerat akuttunngitsumik oqaloqatigiittarnernut atorsiuk, ajornartorsiutit unammilligassallu tamatigut oqaluuserineqartariaqanngillat, ilaqutariilli iluanni isumaqatigiinnissamut sakkutut atorlugu, aamma ilissi meeqqap inuusuttulluunniit inuunerani inersimasutut immissinnut ataqqinissinnik tusarnaartarnissinnillu meeqqamut inuusuttumulluunniit takutitsitsissutigut atorlugu.

Siulia

Tullia