Select Page

Ataatsimiinneq B/10

Qupperneq 2/5 Attuumassuteqarfigisanik attaveqarfigisartakkanillu pitsaasunik pilersitsineq

Attuumassuteqarfigisanik attaveqarfigisartakkanillu pitsaasunik pilersitsineq

INUNNUT SIUNNERSORTIMUT, KIISALU INUUSSUTISSARSIUTIGALUGU MEEQQAMIK ULLUINNARNI ISUMAGINNITTUNUT PITSAASUMIK OQALOQATIGINNITTARNERNIK PILERSITSINEQ

Meerarsiat ingerlalluarnerannut ilissi inooqataanikkut attaveqarfigisartakkasi apeqqutaaqaat: inunnik, ilissi meerarsiassinnut aamma akisussaassuseqartunut ulluinnarni attaveqartarnersi. Meeqqat inuusuttullu paarineqartut meeqqanit allanit qajannarnerusarput, inunnillu meeqqamut ulluinnarni attaveqartartunut pitsaasumik oqaloqateqartarnissassi sulissutigiuarnissaa pingaaruteqarpoq. Meeqqap toqqissisimanissamik inersimasunullu aalajaatsumik attaveqartarnissamik pisariaqartitaasa allanut nassuiaatiginissaat, taakkualu ulluinnarni oqaloqatigisarnissaat ilaqutariittut paarsisartutut akisussaaffigineqartarpoq. Meerarsiap ilissinnit maluginiarneqarnissaq tapersersorneqarnissarlu meeqqanit allanit annerusumik atorfissaqartittaraat allanut paasiuminiittarpoq.

Taamaattumik allat ilissinnik angajoqqaarsiatut pitsaasumik isiginnitsilernissaat pingaaruteqarpoq, ilissilu takusinnaasassitut meeqqap taakkunannga sunik atorfissaqartitsinera pillugu aamma meeqqap tunuliaqutaa pillugu ilisimasariaqagaannik ammasumik oqaluttuartarnisarsi pingaaruteqarluni. Imaassinnaavoq meerarsiaq klassemi atuagaqatigiinni avataaniitinneqartutut misigisimasoq, ilikkagaqarnissaminut aallussiuminaatsitsisoq, imminut tatiginngitsoq imaluunniit allanik unammilligassaqarluni.

Ilaqutariittut paarsisartutut kiserliuummertarneq ajornanngeqaaq, suleqatillu ilissi meeqqallu atugaanik paasiuminaatsitsisarnerat misigisimanartarluni. Aamma ilaanneeriarluni ingerlatsivimmik attaveqarniarnerup ajornakusoornera, inunnik siunnersortip amerlavallaanik suliassaqarnera, immaqalu akiumaataartarnera misigineqarsinnaasarput. Pakatsisoqarsinnaavoq ilaqutariittullu paarsisartutut imminut mattulluni. Ilisimatusarnerup takutippaa tamanna ilaqutariit meerarsiallu ingerlanerliornerulernerannik meeqqallu ineriartornerata unittoorneranik kinguneqarsinnaasartoq.

Taamaattumik allanut pitsaasumik pissusilersuuteqartarnissaq sulissutigiuassallugu pingaaruteqarpoq, pitsaasortai isiginiarlugit, taakkualu peqataatillugit attaveqatigisartakkanik pilersitsiartuaarluni – naak pakatsissutissaqartaraluartoq. Ilissi angajoqqaarsiatut qungujullusi pitsaasumillu isiginnillusi takkuttartutut allanit isigineqarussi, taava taakku meerarsiarsi maluginiarnerulissavaat tapersersortarlugulu.

Assersuut:
Anaanarsiap panissiani 11-nik ukiulik atuarniarnerminik annertuumik ajornartorsiuteqartoq takusinnaavaa, eqqarsarlunilu immaqa naqinnernik ilisarinnissinnaanngitsoq. Tamanna danskimik ilinniartitsisuanut oqaluttuaraa, oqaloqatigiinnermili siullermi taanna ulapeqaaq, oqarlunilu angerlarsimaffimmi sungiusarnerusariaqartoq. Angajoqqaarsiaasali takusinnaavaat meeqqap atuarsinnaalernissani tunniutiinnarfigeqqajaagaa. Ullut arlaanni anaanarsiaata ilinniartitsisoq Brugsenimi naapippaa. Ulloq taanna ilinniartitsisoq piffissaqaneruvoq oqaloqatigiilluarpullu, maannalu ilinniartitsisup meeqqap ajornartorsiutai malugiartulersimavai. Taamaattumik meeraq maanna suliassinneqartarpoq atuarniarnerminik ajornartorsiutaanik mianerinnittunik. Anaanarsiap ilinniartitsisumik pitsaasumik pissuseqartuarluni naapitsisarnera, inussiarnersumillu pissuseqarluni meeqqap tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsineranik maluginneqqusisarnera kisiat pissutigalugu tamanna iluatsippoq.

Attaveqatigiittartuni suleqatigiittoqannginneranik   naammattuuinermut angajoqqaarsiat paasinartumik kamaateqarpata pakatsilutilluunniit, tamanna meerarsiap tamagigut misigisinnaasassavaa, taamaanneratigullu meerarsiaq itigartinneqartutut misigisimalersinneqarsinnaalluni. Taamaattumik angajoqqaarsiat avatangiisimininnut pitsaasumik isiginninnissat annertuumik pingaaruteqarpoq – aamma pisuni ajornakusoorfiusuni.

Attuumassusseqarfigisat pingaarnerpaat ilagaat ingerlatsivimmi inunnik siunnersortimik, ilissinnik angajoqqaarsiatut atorfinitsitsisumik attuumassuteqarneq. Taamaattumik inunnik siunnersortimik, meeqqap inissineqarneranik paarsinermullu pissutsinik aalajangiisarmik suleqateqarneq isiginiariartigu.

 

INUNNIK SIUNNERSORTIMIK/SULIANIK SULIARINNITTUMIK SULEQATEQARNEQ

Inunnik siunnersorti/suliarnik suliarinnittoq meeqqap inissinneqarnerminut atatillugu qanoq paarineqarnissaa toqqarsinnaajumallugu meeqqap nukissaqarfiisa kiisalu ajornartorsiutaasa nassuiarnissai akisussaaffigaa. Inissiinerup meeqqap piariaqartitaanut tulluartuunissaa taassuma qulakkeertussaavaa.
Suliassat tamakku tamarmik inatsisini aalajangersagaapput. Taamaattumik ilaqutariit paarsisartut eqqarlitullu paarsisartut tamarmik akuersissutigineqartartussaapput. Tamanna ingasagineqalaarsinnaavoq, ilissili isornartorsiorniarneqanngilasi – meeqqalli pisariaqartitaminik isumassorneqarnissaa qulakkeerniarneqaannarpoq.

Inunnik siunnersorti/sulianik suliarinnittoq kiisalu ilaqutariit paarsisartut inissiineq assigiinngitsumik isigigajuttarpaat. Inunnik siunnersortit/suliarinik suliarinnittup ilaqutariiviit ataatsimoortutut isigissallugit pisussaaffeqarput. Taamaattumik angajoqqaaviisa pisariaqartitai pisinnaatitaaffiilu ilanngullugit isiginiartussaavai. Inunnik siunnersorti/suliarinik suliarinnittoq aamma inatsisinit eqqartuussivimmilu aalajangikkanit pituttugaavoq (eqqartuussivik assersuutigalugu aalajangersinnaavoq meeraq ilaqutavimminut utissasoq. Ilissi ilaqutariittut paarsisartutut inunnik siunnersortip/sulianik suliarinnittup inuppassuit nakkutigisassaasa ilagiinnarpaasi. Taamaattumik attaveqatigiinneq qaqutiguinnaq pisinnaasarpoq suliassarpassuit pissutigalugit. Unammilligassaq alla tassaasinnaavoq ingerlatsiviit nutaamik aaqqissuussaagajuttarnerat, aamma inunnik siunnersortip/sulianik suliarinnittup suliai allanngorsinnaasarput. Taamaanneratigut oqartussat ilissinnut angajoqqaarsiaasunut sivisunerusumik naammaginartumillu attaveqalerniarneq ajornakusoortissinnaavaat. Angajoqqaarsiat inissiineq namminneq meeqqamik ulluinnarisaqarnertik aallaavigalugu isiginiartarpaat. Isiginnittaatsit taakku marluk ”suut meeqqap soqutigisarinerai” pillugit assigiinngeqisunik isummertoqarsinnaavoq. Ilisimatusarnerup takutippaa inunnik siunnersorti ilaqutariillu paarsisartut pitsaasumik attuumassuteqaraangata paaseqatigiilluarlutillu, meeqqap ineriartornera ilorraap tungaanut nukittorsarneqartartoq.

Inunnik siunnersortip aamma nalilersinnaavaa meeraq eqqarlimini paarineqarpat, tamanna meeqqamut pitsaanerpaassasoq: aataakkunni, aanaakkunni, angaakkunni/akkaakkunni, ajakkunni/atsakkunni il.il. Matumani pitsaaqutaasoq tassaavoq, meeraq ilaquttaminiiginnartarmat. Matumani ajornartorsiutaasinnaavoq eqqarlit assigiinngitsut meeqqamik qanoq perorsaanissaq isumaqatigiinngissutigisinnaammassuk, aamma siunissami sumi najugaqarnissaanut kikkut aalajangiisuusinnaanerat isumaqatigiinngissutigisinnaallugu. Aamma tamakku inunnik siunnersortip nalilersortussaavai.

EQIMATTAKKUUTAARLUNI OQALLINNEQ MINUTSIT 10

  • Inunnik siunnersortimik siullermik ataatsimeeqateqarnissinni isumaqatigiissutersi, suliassasi kiisalu oqartussat suleqatigiinnermik pitsaasumik qanoq isiginninnerat pillugit erseqqissumik paasisaqarpisi?
  • Inunnik siunnersorti qanoq akulikitsigisumik oqaloqatigisapisiuk? Oqaloqatigiittarnisi isumaqatigiissuteqartarnermik suleqatigiinnermillu kinguneqartarpat?
  • Meeqqap angajoqqaavimminik qanoq akulikitsigisumik attaveqartariaqarnera, attaveqarnerillu taakku qanoq ingerlasariaqarnerat inunnik siunnersortip aalajangersarpaa?

 

INUNNIK SIUNNERSORTIMUT PITSAASUMIK ATTUUMASSUTEQALERNISSAMUT SIUNNERSUUTIT

Meeqqamik paarisassassinnik suli tigusaqarsimanngikkussi, ataani allassimasut apeqqutillu inunnik siunnersortimut aallaqqaataanit sapinngisumik pitsaanerpaamik suleqateqarnissassi piareersarneranut atorsinnaavasi. Meeqqamik tigusaqareersimagussi, paarisaqarnersi pillugu suleqatigiinnermut siunnersuutit suleriaqqinnermut atorsinnaavasi.

Nalinginnaasumik meeraq inissinneqartinnagu inunnik siunnersortit attaveqarfigineqarnerusarpoq. Ilissi meerarsiassinnik sullissinissinni suliassat pingaarnerpaat suunerat pillugu allakkatigut isumaqatigiissummik inunnik siunnersorti maannangaaq qinnuigisiuk. Inunnik siunnersortit paarlaatissappata, isumaqatigiissut inunnik siunnersortimut tulliuttumut oqilisaataassaaq.

Paarisaqarnermut pissutsinut isummasi inunnik siunnersortimut oqaluttuarisigit. Inissiinermi matumani suut pissutsisut pingaarnerpaatut isumaqarfiginerisi paasilluarsinnaanerussavaa. Meeqqap qanoq ilillusi pitsaanerpaamik ikiorneqarnissaanut qanoq isumaqarnersusi.Inunnik siunnersorti aperisiuk meeraq ilissinni inissinneqarsimagallartillugu qanoq attaveqartassanerlusi (qanorlu akulikitsigisumik) attaveqartigiittassanelusi naapeqatigiittarnissarsilu naatsorsuutigisinnaanerissi.