Select Page

Ataatsimiinneq 3/10

Qupperneq 6/8: Toqqissisimanngitsumik paatsuungasumillu attaveqarfigisanut pissusilersorneq

Toqqissisimanngitsumik paatsuungasumillu attaveqarfigisanut pissusilersorneq

Meeqqat ilaat isumassuisuminnit ima annertutigisumik ersiortitaasarsimapput annilaangatitaasarsimallutillu, pissusilersoriaatsit attaveqarnaveertumik (undvigende) aamma arlalinnik isumallit (ambivalent) ajalusoorluinnarsimasarlutik. Tamanna paatsuungasumik attaveqarfigisanut periutsimik taaneqartarpoq, piffissanilu sivikitsuni takuneqarsinnaasarluni, ilaanneeriarlunili sivisunerusumik atugaasinnaasarluni. Meeraq taamatut pissusilersuuteqarpat, taava ima annilaangatigisimassaaq, ilissinnut atatillugu ataqatigiissumik pissusilersuuteqarsinnaajunnaartarluni. Meeraq siusissukkut ineriartornermini qiimmassarneqartarsimanngippat imaluunniit nalinginnaasumik isumassorneqarsimanngippat, taamatut pissusilersorneq takuneqarajuttarpoq, assersuutigalugu anaanaasoq nammineq meeraanermini sakkortuumik sumiginnagaasimappat, imaluunniit angajoqqaat atornerluisuuppata, imaluunniit meeraq naalungiaatillugu tarnikkut nappaammik sakkortuumik eqqugaasimappata.

Naalungiarsuup/ meeqqap mikisup iliuuserisinnaasai:

  • Isumassuisumik ersiginninnini takuteqqajaallugu, naak taanna aalajaatsumik pissusilersuuteqaraluartoq.
  • Nammineerluni alartarluni, assersuutigalugu sarliarneqartilluni.
  • Isumassorneqarnermut eqqumiilluinnartumik qisuariaateqarluni:
    • Isumassuisoq inimut iserpat, meeraq naalaqqisaalissaaq.
    • Meeraq isumassuisuminut qiviarnaveersaassaaq isaasigullu toqqarlugu qiviarniassanagu.
  • Assigiiaaginnartumik nipilimmik nillialluni, attaveqarfigineqarnissaq neriuutiginagu, nipit oqaatsilluunniit isumaqanngitsut assigiiginnartut uteqattaartualerlugit.
  • Isumassorneqarnissamik ujartuinini unitseqqajaallugu. Attaveqarfiginiaraluarpaatit, taamatulli iliornermini attaveqarunnaarpoq allanillu sammisassaqalerluni, patinniarsaralutit imaluunniit kiinnani eqqumiitsumik

 

Meeqqat anginerit/inuusuttut iliuuserisinnaasaat:

  • Inunnut pigisanulluunniit sivikitsumik qalliinnarsiortumillu attaveqartarlutik. Sammisat oqaaseqatigiilluunniit qeqqinnaanni unitsitsisarlutik, siulittoruminaaqisumillu periuseqarlutik oqaluuserisanut allanut nuuttarlutik.
  • Soraajuitsumik eqqissiviitsuullutik, qulequttamik, inummik pigisamilluunniit ataatsimik aallussisinnaanatik. Sammisanik nutaanik naammassineqanngisaannartunik aallartitsiuarlutik, taakkuninngalu nuannaaruteqarsinnaanatik.
  • Nammineq inuttut killiliussat malugisinnaanagit (inuit allat susassarinngisaat imaluunniit nammineq inuunermut tunngasut takornartanut oqaloqatigiissutigisarlugit)
  • Takornartanut aporfeqarani attaveqartarluni (naapitani kikkut tamaasa oqaloqatigisarlugit, takornartanit saammarsaqqusaartarluni qanilluinnakkatullu pissusilersorfiginiartarlugit). Allaat immaqa naleqqutinngitsumik kinguaassiuutitigut pissusilersuutinik takutitsisarluni.
  • Pisuusutut misigineq, allat misigisaannik paasinnissinnaaneq peqqissimisinnaanerlu saperlugit.
  • Nammineq pisariaqartitani kisiisa eqqarsaatigalugit.

 

Pisuni sakkortuuni meeraq 5-7-nik ukioqarnermini attaveqarfigisanut atatillugu ajoquteqalersinnaavoq:
Meeraq allanik inooqateqarnermi attuumassuteqarnermut ataqatigiissumik akuulersinnaanngilaq, allanillu inooqateqarnikkut attuumassutit sivisunerusumik atuussinnaasut meeqqap ineriartortissinnaanagit. Tamaatut ataqatigiissumik ataqatigiinnermut periuseqannginnikkut allanik inooqataanikkut sivisunerumik attuumassutit ineriartortinneqarsinnaanngillat. Taamatut attumaasuteqarfigisanut ataqatigiissumik periuseqannginneq meeqqanut sakkortoqaaq, meeqqallu taamatut pissusilersuuteqartartut ineriartornerminni inuttut pissutsimikkut ajoqutinik ineriartortitsigajuttarput (assersuutigalugu ’borderline’, killissanik ilisimasaqannginneq, inooqatigiinnermut akerliusumik inuttut ajoquteqarneq il.il.).

MEEQQANIK INUUSUTTUNILLU AAQQISSUGAANERLIORTUMIK PISSUSILERSUUTEQARTUNIK ISUMASSUINEQ

Meeqqap siullertut isumassortiminut attuumaasuteqarnermut atatillugu annertuumik sumiginnagaaneq, atornerlugaaneq piareersagaanngitsumillu nikisitsinerit misigisarsimagunigit, suut tamarmik meeqqamut ”kinguaattuulersarput”. Siusinnerusukkut sumiginnagaanerit kiisalu pissusissamisuunngitsumik kukkulluinnartumillu paarineqarnerit meeqqap ineriartorneranut kinguarsaataassapput, pingaartumik inooqatigiinnikkut ineriartornermut, misigissutsikkut ineriartornermut qaratsallu ineriartorneranut kinguarsaataassallutik.

Assersuutigalugu meeqqap ukioqqortunerusup sumiginnagaasimasup meeqqatut ukiukinnerungaarluni meeqqap ukioqqortunerusup timaaniittutut isiginiarneqarnissaa iluaqutaavoq:

  • Meeqqap ukiui pingasunut agguakkit – meeqqanut taamatorpiaq ukioqartunut attaveqaateqarneq qanoq ittoq pitsaanerpaava?
  • Meeqqap ilitsersuutit qanoq paasisarpai? Meeraq taamatut ukiulik qanoq sivisutigisumik aallusisinnaava?
  • Immissinnut aperigitsi: Ukiukinnerugallarnermi ajornartorsiutit taamatut ittut qaqugukkut nalinginnaasuuppat?
  • Meeqqap meeqqanik allanik pissusilersoqatigiissinnaanermut piginnaasaqalersinnaanera sioqqullugu meeqqap – isumassuisup akornanni inuttut ataasiakkaatut attaveqatigiinneq sapinngisamik annerpaamik salliutissiuk.
  • Sammisat oqaloqatigiinnerillu meeqqamut ukiukinnerusumut attuumassuteqartut toqqarsigit.
  • Annertuumik naammagittassuseqaritsi, sukkasuumillu ineriartortoqarnissaanik naatsorsuutigisasi annertuallaartinnagit.
  • Ulluinnarni sammisani tulliuttut sungiusarsinnaavasi:
    • Isikkut toqqarluni isigisinnaaneq sivitsorsiuk, sapinngisamik sivisunerpaamik oqaloqatigiigitsi, timikkut attuumassuteqarnissaq neqeroorutigiuk.
    • Sammisat sivikitsuaraannaasut pilersaarusiorsigit, ullormilu sammisassanut aalajangersimasumik pilersaaruteqaritsi.

OQALLINNEQ – minutsit 5

  • Meerartassi aamma / imaluunniit inuusuttassi akornanni taamatut pissusilersuuteqartoqartarpa?
  • Meeqqat aamma / imaluunniit inuusuttut allaaserineqartutut pissusilersuuteqaraangata qanoq qisuariaateqartarpisi?
  • Aaqqissugaanerliortumik pissusilersuuteqarneq naapikkaangassiuk suna ilissinnut artornarnerpaasarpa?

 

Siulia
Tullia